JHL:n johto arvostelee Rakennusliiton Harjuniemeä

Matti Harjuniemi on ollut Destian yksityistämisen kannalla

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n johto arvosteli liittohallituksen kokouksen jälkeen perjantaina suorin sanoin Rakennusliiton puheenjohtajaa Matti Harjuniemeä. Harjuniemi on eri yhteyksissä esittänyt, että tienrakentamisen valtionyhtiö Destia pitäisi yksityistää.

JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori pitää Harjuniemen yksityistämisperusteluja outoina.

– Hän on todennut, että on aika eriskummallista, että valtio voi olla tilaajana ja näiden palveluiden tuottajana Destian kautta. Hän pitää tätä erityisen suurena ongelmana.

– Kun mietimme koko tilaaja–tuottaja-mallin ajattelutapaa, niin tällä Harjuniemen logiikalla kaikki sekä valtion että kuntien organisaatiot tulisi purkaa. Julkisen toimijan pitäisi olla pelkästään tilaajana. Näin yltiöpäistä yksityistämisvaatimusta en ole vielä koskaan aikaisemmin kuullut.

Taustalla ehkä myös jäsenkato

Santamäki-Vuori sanoo tietävänsä, että Rakennusliittoa on kismittänyt Destian yritysostot, joiden seurauksena entiset rakennusliittolaiset ovat tulleet Destian kautta eri sopimusalojen piiriin. Destian myymisen jälkeen todennäköisesti suuri osa yhtiön rakentajista siirtyisi Rakennusliittoon.

Santamäki-Vuoren mielestä tällaiset liittojen väliset jäsenistä taistelut ovat valtio-omistaja-asioissa toisarvoisia.

– Kyllä nämä valtio-omistajapolitiikkaan liittyvät asiat ovat niin eri mittaluokan periaatteellisia asioita, että tämän tyyppiset näkökohdat eivät saisi muodostua näin hallitseviksi.

– On kestämätöntä ajatella noin. Jos kansalaisten etu ja yleinen etu ja järjestön etu menevät ristikkäin, niin kyllä silloin yleisen edun pitää mennä edelle.

Valtiolla vastuu
myös työntekijöistä

JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen on Santamäki-Vuoren kanssa samoilla linjoilla Harjuniemen yksityistämisperusteluista.

– On todella pöyristyttävää, että tällainen järjestöpoliittinen etu näyttää voittavan yleisen edun. Jotenkin haluaisin että SAK:laisessa kentässäkin muistutettaisiin ja palautettaisiin keskusteluun yhteiskunnallisia tavoitteita valtion omistajapolitiikan suhteen. Mehän ollaan nimenomaan edellytetty, että valtion omistajapolitiikka on vastuullista ja työllisyydestä huolehtivaa.

Asara-Laaksonen huomauttaa, että Stora Enson tapauksessa SAK:lainen ammattiyhdistysliike on ollut kokonaisuudessaan yhtenäisesti ja vastuullisesti samoilla linjoilla.

– SAK:n periaatteiden mukaista on ollut, että halutaan pitää kiinni tällaisista keskeisistä strategisista toiminnoista ja niiden valtiollisesta omistuksesta.

Asara-Laaksonen muistuttaa, että valtio-omistajalla on vastuu tuotantonsa lisäksi myös työntekijöistään.

– Yksityistäminen ei voi olla ratkaisu vaan valtion on laitettava omat yhtiönsä sellaiseen kuntoon, että niillä myös pärjätään.