Kemiallisen metsäteollisuuden vaikeudet koskettavat myös bioenergiaa. Siitä valtaosa (70 prosenttia) tuotetaan metsäteollisuudessa.
– Jokainen kylmäksi pantu sellukattila vie yhä kauemmas bioenergiatavoitteestamme, Suomen Bioenergiayhdistyksen FINBIO:n toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto sanoo.
Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin kokonaisenergiasta vuoteen 2020 mennessä.
Kuitto muistuttaa, että metsäteollisuuden ajaessa alas tuotantoaan myös puun korjuuketjut voivat katketa ja puunhankinnan osaaminen tärveltyä.
– Tasavallalla on nyt todella monta syytä pitää entistä parempaa huolta myös mekaanisesta metsäteollisuudesta. Sillä on alueellisesti erittäin suuri merkitys.
Polttonestettä puuraaka-aineesta
Tuotannon supistuessa puun kysyntä vähenee. Silti metsiä on hoidettava, mikä tuottaa erilaista puuraaka-ainetta, sellaistakin, jota ei pystytä jalostamaan.
– Onneksi meillä on nelisen sataa keskisuurta bioenergialaitosta, jotka ovat kivijalkana metsien energiakäytölle, Kuitto sanoo.
Puun energiakäyttöä koskevat uhkat kasvavat, jos esimerkiksi aikeet sulkea Varkauden paperitehtaat toteutuvat.
Kuitto viittaa suunnitelmiin rakentaa paperitehtaiden yhteyteen polttonesteitä puuraaka-aineesta tuottavia laitoksia.
Tällaista laitosta on kaavailtu Stora Enson paperitehtaiden yhteyteen Varkaudessa, jonne on jo rakennettu koelaitos. Myös UPM:llä ja Vapolla on vastaavanlaisia suunnitelmia.
– Varkauden pilottihanke on pitkällä, mutta jos paperitehdas lakkautetaan, investointi on turha.
”Kansallinen etu”
Kuiton mukaan puutähteistä, turpeesta ja peltobiomassasta biopolttoaineita jalostamaan kykenevät laitokset voitaisiin muutaman vuoden kuluessa saada tuotantovaiheeseen. Metsäteollisuuden nykyiset vaikeudet uhkaavat aikataulua.
– Tästä meidän ”Bio-Opecistamme” joutuu olemaan hyvin huolissaan. Ymmärrän, että yhtiöiden johdon on vaalittava firmansa etua, mutta tässä asiassa kysymys on myös kansakunnan edusta, ja sen vuoksi kannattaisi katsoa vähän pitemmälle.
Kuiton mielestä metsäteollisuus vaarantaa omaakin tulevaisuuttaan, jos se jättää kehittämättä biopolttoaineista itselleen uuden tukijalan. Hän ei ymmärrä lainkaan, että hyvien raaka-ainelähteiden äärellä toimivia ja hyvän infrastruktuurin tukemia paperitehtaita pannaan kylmäksi.
– Meillä on aivan huimaava raaka–ainepotentiaali biopolttoaineiden tuotantoon: puu, turve, yhdyskuntien ja teollisuuden biojätteet, pelloilla tuotettu biomassa. Metsäntutkimuslaitos laski, että metsäteollisuuden nykyisellä kapasiteetilla vuonna 2020 jää käyttämättä noin kymmenen miljoonaa kiintokuutiometriä ainespuuta.
Suomen kokonaisenergiasta neljännes ja sähköstä viidennes tuotetaan bioenergialla. Tuontienergian osuus nousee 70 prosenttiin.
Bioenergian näkymiä pohditaan Jyväskylässä maanantaina alkaneessa kansainvälisessä konferenssissa.
lehti 