Hehkulampun vaihtaminen ei yksin riitä
Don Johnson Big Band komppaa, kun Ihmistulva lauantaina tulvii esittämään polttavan kysymyksen päättäjille: missä viipyy ilmastolaki?
Suomen suurimman ilmastotapahtuman järjestää Maan ystävät yhteistyössä 23 yhteisön kanssa ja paikalle odotetaan noin 5 000:ta kansalaista. Tilaisuuden juontava toimittaja Silvia Modig on iloinen siitä, että pääsee tekemään jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
– Surullista taas on se, että valtiovalta ei kanna vastuutaan. On fakta, että Suomen päästötavoitteet ovat aivan liian pienet, hän sanoo.
Samaa sanoo ilmastolakia Suomeen ajavan Polttava kysymys -kampanjan koordinaattori Meri Pukarinen. Suomen tavoite hallituksen ilmastostrategiassa on vähentää hiilidioksidipäästöjä 5–10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ilmastotieteilijät arvioivat tarpeelliseksi 40 prosentin vähennyksen. Pukarisen mukaan tuokaan taso ei vielä takaa varmaa voittoa, mutta voi johtaa siedettävään tulevaisuuteen.
– Jos Suomessa asetettaisiin tavoitteeksi ensi vuodesta viiden prosentin päästövähennys vuodessa, 40 prosentin taso saavutetaan vuoteen 2020 mennessä, Pukarinen arvioi.
Aluksi päästöt olisi saatava maailmanlaajuisesti vähenemään vuoteen 2015 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen jäisi alle kahden asteen. Siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jossa myös Suomen tulee kantaa vastuunsa. Ratkaisuja tehdään tasan sadan päivän kuluttua Kööpenhaminassa YK:n ilmastokokouksessa.
Ilmastolaki selvittelyyn
Ilmastolaki on kansalaisjärjestöjen mielestä tarpeen, koska hallituksen strategiat eivät sido ketään mihinkään.
– Hallitusta ei voi haastaa oikeuteen, Pukarinen sanoo.
Toisin on Isossa-Britanniassa, jonka ilmastolakia Polttava kysymys tarjoaa malliksi Suomelle. Eduskunnassa onkin tehty jo kaksi aloitetta ilmastolaista, mutta ne ovat jääneet lainsäädännön rattaisiin, koska ne eivät tulleet hallitukselta. Toisen teki Vasemmistoliitto, toisen puoluerajat ylittävä ryhmä Tanja Karpelan (kesk.) johdolla.
Ison-Britannian laki säätää muun muassa vähennysten ennakointia helpottavista hiilibudjeteista, jotka määräävät sallitut päästömäärät niin, että päästöt pienenevät. Lakia valvoo puolueeton elin ja laki mahdollistaa sen, että hallitus voidaan haastaa oikeuteen, jos tavoitteet eivät toteudu.
Polttava kysymys ja Ihmistulva esittävätkin ilmastolain edellyttämien selvitysten aloittamista Suomessa nyt.
Kansa päättäjiä huolestuneempi
Pukarinen korostaa, että kansalaiset ovat paljon huolestuneempia ilmaston tilasta kuin päättäjät.
– Tässä on ammottava mielipiteiden kuilu, hän sanoo.
Polttava kysymys -kampanjan kautta kansalaiset ovatkin jo lähettäneet kansanedustajille 25 000 postikorttia, joissa vaaditaan ilmastolakia. Kansanedustajista 55 on ilmoittanut kannattavansa ilmastolakia. Vastustajat perustelevat kantansa usein sillä, että markkinat hoitavat ilmastonkin.
Suuri osa ei ole vielä muodostanut kantaansa. Moni haluaa odottaa Kööpenhaminan ilmastokokouksen tuloksia. Sitä Pukarinen pitää liian passiivisena asenteena.
Pieni maa, suuret päästöt
Kansalaisjärjestöjen tavoite on saada Kööpenhaminasta sopimus, joka kääntää globaalit päästöt laskuun. Lisäksi halutaan päätökset siitä, miten kehitysmaiden päästövähennykset rahoitetaan. Jotta tavoitteet saavutetaan, on luotava painetta kaikilla areenoilla ja yksi niistä on lauantain Ihmistulva-tapahtuma.
Vakavasta asiasta huolimatta Ihmistulvassa on tarkoitus pitää hauskaa.
– Maailmanloppu-puheet aiheuttavat ihmisissä turhautuneisuutta. Me haluamme innostaa ihmisiä lopettamaan surkuttelun ja toimimaan, tapahtuman koordinaattori Nina Ruotsalainen sanoo.
Siksi lauantaina on tarjolla tietopakettien ja mielenosoituskulkueen lisäksi koko perheelle rockia ja ruokaa.
Ruotsalainen toteaa kuitenkin, että vaihtamalla perinteiset hehkulamput energiansäästölamppuihin ei päästä riittäviin päästövähennyksiin. Riittäviä tuloksia ei saavuteta, vaikka kansalainen pyöräilee töihin, jättää lentämättä etelän aurinkoon ja valitsee muutenkin ekologisesti. Sitä korostaa myös ilmastokampanjavastaava Juuso Voltti.
– Ilmastonmuutosta ei saada haltuun pelkästään kuluttajan valinnoilla. Tarvitaan suurempia toimia. On pakko vaikuttaa yhteiskuntaan, mikä tarkoittaa, että on pakko vaikuttaa politiikkaan ja sitä kautta Kööpenhaminassa saavutettaviin tuloksiin.
Ruotsalainen muistuttaa, että Suomi on pieni maa, jolla on suuret päästöt.
– Meidän pitää ottaa siitä vastuu.
lehti 