Turun telakalla enää vuosi armonaikaa
– En ole nähnyt, että kiinalaisia projekteja on liikkeellä, sanoo STX Finland Cruisen hallituksessa henkilöstöä edustava Ari Rajamäki Turun-telakalta.
Finpron Shanghain-vientikeskuksen päällikkö Mauri Frankce ei pidä mahdottomana, että seuraava risteilijätilaus tulisi juuri Kiinasta. Francke antoi lausuntonsa maanantaina Naantalissa pidetyssä meriteollisuuden globaalissa tilannekatsauksessa.
Rajamäki uskoo kuitenkin seuraavan tilauksen tekijän olevan jokin kolmesta maailman suurimmasta risteilijävarustamosta USA:ssa. Hän myöntää, että risteilijämarkkinat ovat kasvussa niin Kiinassa kuin Aasiassa ylipäätäänkin, mutta sellaisesta ei ole puhuttu, että sieltä oltaisiin suuntaamassa tilauksia Eurooppaan.
Risteilybisnes ottaa Kiinassa vielä ensi askeliaan. Finpron vientikeskuksen Hong Kongin- ja Guangzhoun-päällikön Esa Rantasen mukaan risteilyt ovat tulleet varakkaiden kiinalaisten kiinnostuksen kohteiksi. Ja varakkaita kiinalaisia on kymmeniä miljoonia.
Risteilybuumiin ollaan varautumassa. Shanghaihin ja Hong Kongiin rakennetaan suursatamia, jotka voivat ottaa vastaan myös Suomessa rakennettuja maailman suurimpia risteilyaluksia.
Työt loppuvat runsaan vuoden päästä
Turun-telakalla alkavat työt olla vähissä. Oasis-luokan ensimmäinen alus valmistuu loka-marraskuussa. Sen sisaralus lähtee merille runsaan vuoden kuluttua. Tämän jälkeen tilauskirjaan ei ole saatu ainakaan toistaiseksi jatkoa.
Rajamäen mukaan tilanne ei risteilijöiden osalta ole kuitenkaan yhtä huono kuin perinteisten alusten rakentamisessa.
– Risteilijämarkkinoilla ei ole ylikapasiteettia, Rajamäki toteaa.
Risteilijöitä rakennetaan sen hetkisen tarpeen mukaan, kun taas perinteisiä aluksia tehdään vähän kuin varastoon. Tämän ja laman johdosta Rajamäen mukaan rahtialuksia seisoo pitkin poikin tyhjän panttina maailman satamissa.
Turun-telakan työllisyysongelmia ei Rajamäen mukaan ratkaista valtion yhteysalus- tai sillankorjaustilauksin. Ne voivat toimia vain hätäapuna työllisyyskuopan yli pääsemiseksi.
Toisaalta miljoonankin euron ero tarjouskilpailussa voi ratkaista suurtilauksen saamisen. Tällöin valtion innovaatiotuen suuruus merkitsee paljon.
Samsung luultavasti ensimmäinen
Rajamäki on Francken kanssa samaa mieltä, että todennäköisesti ensimmäinen loistoristeilijän valmistaja Kaukoidässä on korealainen Samsung.
– Samsung voisi aloittaa risteilijän rakentamisen vaikka tänä tai ensi vuonna. Siihen tuskin on teknistä estettä.
– Mutta haluaako yhtiö ottaa prototyypistä takkiinsa, on eri asia, Rajamäki epäilee.
Kiinan arvioidaan pystyvän rakentamaan ensimmäisen risteilijän 10–15 vuoden kuluttua.
Maakunta vaatii innovaatiotukea
Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus vaatii valtiolta 62 miljoonan euron innovaatiotukea vuosille 2009–2011 telakkateollisuuden turvaamiseksi Turussa. Summa on laskettu EU:n salliman 80 miljoonan kolmivuotiskauden katolle, josta on käytetty jo 18 miljoonaa Oasis-projektiin.
Kyse on noin 14 000 työpaikasta. Liiton mukaan kehittämisrahaa voitaisiin käyttää ympäristöystävällisempien alusten rakentamiseen.
Laivojen rikki- ja muita päästöjä voidaan edelleen leikata ja runkomuotoja kehittää vähemmän eroosiota aiheuttaviksi. Turun ja Tukholman välillä liikennöivät Rosella ja Amorella saataisiin korvattua ympäristöystävällisemmällä laivaparilla ja samalla hyödyntää uutta teknologiaa muistakin laivatilauksista kilpailtaessa.
Ekoalusteknologian puolesta ovat puhuneet niin Turun-telakan johto kuin työntekijätkin.