Viikon kysymys
Kulttuuri- ja urheiluministeri, RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin totesi hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa rehellisten kauppiaiden laskevan elintarvikkeiden hintoja viisi prosenttia lokakuun alussa, kun niiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin.
Kolme vuotta sitten tehtiin tutkimus, miten tuollainen viiden prosenttiyksikön alennus elintarvikkeiden arvonlisäveroon vaikuttaa.
Löytääkö Wallin rehellisiä kauppiaita, toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta?
– No nyt näyttävät prosentit ja prosenttiyksiköt menneen sekaisin. Jos elintarvikkeiden arvonlisävero tippuu viisi prosenttiyksikköä ja vaikutus menee täysimääräisesti hintoihin, sen vaikutus hintoihin on 4,3 prosenttia.
Laskevatko elintarvikkeiden hinnat sitten 4,3 prosenttia?
– Me ollaan vähän sitä mieltä, että aivan niin ei käy. Meidän arviomme mukaan noin 80 prosenttia alennuksesta tulee kuluttajien hyväksi eli hinnat laskevat noin 3,5 prosenttia.
Mistä johtuu, että kuluttajat eivät saa kaikkea kukkaroonsa?
– Lyhyellä tähtäimellä se kyllä menee hintoihin kaikki. Mutta pidemmällä tähtäimellä tulee käymään niin, että ruuan menekki kasvaa, ihmiset siirtyvät vähän kalliimpiin tuotteisiin, joissa on vähän enemmän katetta. Alan yritykset alkavat voida vähän paremmin, niille tulee enemmän palkanmaksuvaraa, josta palkansaajat haluavat osansa. Osansa haluavat myös kuljetusketju ja tuottajat. Sitten taas hintoja hilataan vähän ylöspäin.
– Se on ihan sama mekanismi kuin jos valtio tupossa ”ostaisi” matalia palkankorotuksia veronalennuksilla. Silloinhan se hyöty menee työnantajille. Sen jälkeen muut haluavat siitä osansa.
Kauppa on pyhästi luvannut, että alennus menee täysimääräisesti hintoihin. Helpottaako tässä se, että meillä kauppa on kovin keskittynyttä?
– Kyllä, lyhyellä tähtäimellä. Jos kaksi ihmistä, (S-ryhmän) Hiltunen ja (Keskon) Halmesmäki, sanovat, että alennus laitetaan täysimääräisesti hintoihin, niin siinä on 75 prosenttia elintarvikekaupasta.
– Mutta sitten tämä välillinen vaikutus tulee asteittain, kun kustannukset nousevat. Kun kauppa on keskittynyttä, niin voi olla helppo myös vyöryttää hintoja ylöspäin.
Mitä sitten tapahtuu, kun ensi heinäkuussa elintarvikkeiden arvonlisäveroa korotetaan prosenttiyksiköllä?
– Meidän mielestä se on symmetristä, silloin käy samalla tavalla toisinpäin.
– Silloin tuo prosenttiyksikön veronkorotus nostaa hintoja noin 0,75 prosenttia. Lyhyellä tähtäimellä kaupat voivat nostaa hintoja täysimääräisesti, mutta pitkällä tähtäimellä se ei kannata. Menekki alkaa taas vähän siirtyä, ihmiset ostavat vähän halvempaa ja siinä on pienemmät katteet. Silloin kauppa voi alkaa neuvotella teollisuuden kanssa, että nyt pitäisi tehdä jotain järjestelyjä, jotta hintoja saataisiin vähän alas.
– Muutokset ovat tietenkin hirvittävän pieniä eikä yksittäinen ihminen tuollaisia hintojenmuutoksia edes huomaa. Mutta meillä on paljon ihmisiä ruokaa ostamassa ja siitä kertyy isoja summia.