Miljardi lisävelkaa ja miljardi veronkiristystä
Vasemmistoliitto esittää runsaan miljardin veromuutoksia ja runsaan miljardin lisäystä valtion velanottoon valtion ensi vuoden budjettiin. Puolue ja sen eduskuntaryhmä julkistivat varjobudjettinsa suuntaviivoja torstaina Helsingissä.
Vasemmistoliitto korostaa oikeudenmukaista verotusta.
– Kantavana ajatuksena meillä on huoli tuloerojen kasvamisesta. On syntynyt valtava kuilu, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie.
– Köyhyys selittyy pitkälti työttömyydellä ja sillä, että perustulot eivät ole kasvaneet. Rikkauden taas aiheuttaa tietoisesti valittu veropolitiikka.
Hän arvioi, että erityisesti vuoden 1993 pääomatuloverotuksen muutos on keskeinen syy tuloerojen kasvamiseen. Kaikista pääomatuloista maksetaan veroa 28 prosenttia.
Puolue nostaisikin perusturvaa 700 euroon kuukaudessa. Aluksi se koskisi työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa, ensi heinäkuussa myös muuta perusturvaa.
Veroja tulojen mukaan
Vasemmistoliitto muistuttaa, että samaan aikaan, kun tuloerot kasvavat, hallitus jatkaa linjaansa, jolla se pienentää verotuksen tuloja tasaavaa vaikutusta.
Puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi, että esimerkiksi hallituksen ensi heinäkuulle ajoittama arvonlisäveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä sattuu pahiten pienituloisiin.
– Me emme halua nostaa näitä välillisiä veroja, jotka vievät verotusta tasaveron suuntaan.
Hän arvioi, että pienituloisille arvonlisäveron korotusta on lisäksi vaikea kompensoida, koska nämä eivät maksa valtionveroa.
Lapintie ihmetteli SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen keskiviikkoista puheenvuoroa, jossa tämä totesi välillisten verojen korottamisen sopivan demareille.
– Hämmästyttää, että Urpilainen ottaa askelen tasaveron suuntaan.
Arhinmäki korosti sitä, että veroja täytyy kerätä, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää ja tarjota kunnollisia peruspalveluita.
– Iso poliittinen kysymys on se, mistä verot kerätään, hän sanoi.
– Meidän mielestä jokaisen tulee maksaa veroja kykyjensä mukaan progressiivisesti. Kun tulot nousevat, nousevat myös verot.
Hän totesi, että maan rikkaimmat eivät kanna verotuksessa vastuutaan.
– 20:stä kaikkein suurituloisimmasta vain Sampo-konsernin Björn Wahlroos maksoi yli 30 prosenttia veroja viimeksi vahvistetussa verotuksessa.
Puolueen keskeinen verovaatimus onkin pääomatulojen progressiivinen verotus eli se, että isompia pääomatuloja verotetaan isommalla prosentilla. Yli 65 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotusta pitäisi kiristää.
Valtiolle kertyisi lisää verotuloja Vasemmistoliiton laskelmien mukaan sen keinoilla liki 1,4 miljardia euroa.
Miljardi työllistämiseen
Vasemmistoliiton päämääriä ensi vuoden budjetin suhteen on myös saada peruspalvelut kuntoon ja kohentaa työllisyyttä.
Lapintie totesi, että vaikka ennusteissa puhutaan talouden kääntyvän nousuun, työllisyys ei parane samassa suhteessa. Hän oli erityisen huolissaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä.
– Työllistämispanoksia ei tule nyt vähentää, hän sanoi ja esitti puolueensa vaatimuksen miljardin lisäpanoksesta työllistämiseen. Puolet siitä se käyttäisi työllisyyden tukemiseen ja toisen puolen antaisi kunnille, jotta ne välttyisivät lomautuksilta ja irtisanomisilta.