Henkilöstörahastolain kokonaisuudistusta pohtinut komitea jättää mietintönsä työministeri Anni Sinnemäelle maanantaina. Lainsäädäntötyön tarkoituksena on poistaa esteitä henkilöstörahastojen yleistymisen tieltä.
Henkilöstörahastot ovat yritysten keino palkita henkilöstöään yrityksen tuottamasta voitosta. Henkilöstörahastolaki astui voimaan 1990, ja tällä hetkellä massa toimii kaikkiaan 57 rahastoa, joiden piirissä on vajaat 140 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
Henkilöstörahastojen yleistymisen tiellä on ollut monimutkainen perustamismenettely ja voittopalkkiojärjestelmän kapea määrittely. Esimerkiksi tulospalkkiota ei nykylain mukaan voi siirtää henkilöstörahastoihin.
Hankaluutena on pidetty myös viiden vuoden odotusaikaa, jonka jälkeen rahastot ovat vasta voineet jakaa osuuksia. Lisäksi uudet työntekijöiden palkitsemismuodot ovat syrjäyttäneet hankalina pidettyjä henkilöstörahastoja.
Ennakkotietojen mukaan henkilöstörahastojen soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi ja käyttömahdollisuuksia monipuolistettaviksi.
Itse rahastojen perusperiaatteisiin ei ole tarkoitus puuttua. Jatkossakin niiden perustamisesta päättää yritys ja rahastoja hallinnoi henkilöstö. Myös rahasto-osuuksien nostossa on tarkoitus säilyttää 20 prosentin verovapaus.
Puolitoista vuotta työskennelleen kolmikantaisen komitean työstä on johtanut lainsäädäntöneuvos Raila Kangasperko. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on jättänyt eriävän mielipiteen komitean mietintöön.