Paljon on puhuttu väestön ikääntymisen aiheuttamista haasteista terveydenhuollolle. Vähemmälle on jäänyt pohdinta, mitä se tarkoittaa muille kunnan tarjoamille palveluille kuten kirjastoille.
Länsi-Suomen lääninhallitus julkaisi elokuussa laajan selvityksen ikääntyvien kirjastopalveluista. Sen mukaan hyvin järjestetyissä kirjastopalveluissa yhdistyvät ikääntyvien ihmisten arvostaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Ikääntyneitä ei voi kirjastoja suunniteltaessa pitää yhtenäisenä ryhmänä vaan olisi otettava huomioon, että ikäryhmään kuuluu hyvin erilaisia yksilöitä eri toiveineen, tarpeineen ja rajoitteineen.
Toisaalta kirjastoväellä voi olla vääriä käsityksistä ikäihmisten teknologisista valmiuksista tai teknologiakielteisistä asenteista. 65-75-vuotiaista suuri osa on jo työelämässään joutunut tekemisiin tietotekniikan kanssa. Ikäihmisten tietotekniset valmiudet kasvavat sitä mukaa kun suuret ikäluokat ikääntyvät.
Ikäpoliittisia tavoitteita
Ikääntyneille suunnattujen kirjastopalvelujen taustalla ovat viralliset ”ikäpoliittiset” tavoitteet. Suomen hallitus on sitoutunut noudattamaan Madridissa 2002 hyväksyttyä ikäpolitiikan julistusta ja ikääntymisen kansainvälisen toimintasuunnitelman periaatteita.
Madridin asiakirjojen mukaan ihmisille on iästä riippumatta pyrittävä turvaamaan mahdollisuus hyvään psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, turvalliseen ympäristöön sekä aktiivisiin osallistumismahdollisuuksiin taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen sekä poliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan.
Vanhus- eli ikäpolitiikalla tarkoitetaan erilaisia ikääntyneiden asemaan ja elinoloihin liittyviä tavoitteita, strategioita ja toimenpiteitä sekä lainsäädäntöä, joilla sekä ylläpidetään että parannetaan ikääntyneiden itsenäisen elämänhallinnan edellytyksiä. Kirjaston ikäpoliittisen näkökulman tulisi ohjata kehittämään palveluja väestön ikärakenteen kehityksen mukaiseksi eli keskimäärin entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin.
Suomen ikäpolitiikan yleinen tavoite on ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, mahdollisimman itsenäisen selviytymisen ja hyvän hoidon edistäminen.
Nämä tavoitteet on sisällytetty sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni voi ikääntyneenäkin asua kotona.
Kirjastoja ei hahmoteta vanhuspalveluksi
Selvityksessä ilmeni, että kirjastoja ei kunnan johtoportaassa osata mieltää erityisesti ikäihmisille tärkeäksi palveluksi.
Näin siitäkin huolimatta, että juuri ikäihmisillä on paljon aikaa lukea ja vaikka vanhusten yksinäisyys tiedetään kasvavaksi ongelmaksi.
Kirjastoista vain hyvin harvat ovat mukana kuntien ikääntyvän väestön palvelustrategioissa, jollaisen lähes kaikki kunnat ovat Kuntaliiton mukaan tehneet.
Kirjastoilla ei ollut tästä tietoa. Vastanneiden kirjastojen käsityksen mukaan ikääntyvän väestön palvelustrategioita oli hieman yli 30 prosentissa kunnista. Lähes puolet kirjastoista ei tiennyt, onko sellaista tehty.
Tutkimukseen osallistuneista 85 kunnassa vain seitsemässä kirjastotoimi oli mukana kunnan vanhusstrategiassa. 17 kunnassa kirjasto oli tehnyt oman vanhussuunnitelman tai -strategian tai se oli tekeillä. Kuudella kirjastolla oli valmis suunnitelma. Alueellisia kirjaston ikästrategioita ei kirjastojen vastausten mukaan vielä ollut. Kolme kuntaa ilmoitti sellaisen olevan tekeillä.
uutiskirje 