Hyvinvointiyhteiskunnan perusta pettää
Yhteiskunnan tasolla syytä työhyvinvoinnin huononemiseen voi emeritusprofessori Raimo Blomin mukaan kuvata toteamalla mitä on tapahtunut: hyvinvointi joustaa, yritysten toimet eivät. Blom on toimittanut yhdessä tutkija Ari Hautaniemen kanssa eilen julkistetun Työelämä muuttuu, joustaako hyvinvointi – teoksen (Gaudeamus 2009). Teoksessa tarkastellaan kriittisellä otteella suomalaista työelämää ja pohditaan miten työpaikoilla onnistutaan yhdistämään taloudellinen menestys ja työhyvinvointi.
Työ- ja elinkeinoministeriössä työelämän laadun muutoksia tutkiva Pekka Ylöstalo tuo Blomin tavoin esille ristiriitaisuudet, joita Suomen työelämässä löytyy. Työolojen paraneminen voi olla tosiasia, mutta silti työtyytyväisyys laskee. Ilmiön näkyy selvästi vuosituhannen alusta asti toteutetuissa työtyytyväisyyttä selvittäneissä tutkimuksissa.
Todellinen vastine
puuttuu
Suomalaisille varmuus on työpaikan tärkeimpiä ominaisuuksia. Taloudellinen menestyminen ei kuitenkaan näytä takaavan hyvää työelämän laatua. Menestyviä työpaikkoja lopetetaan ja siirretään. Työpaikan varmuus ei siksi olekaan itsestäänselvyys.
Selitystä työhyvinvoinnin heikkenemiseen voi etsiä niin globalisaatiosta kuin kvartaalitalouden pelisääntöjen vallitsevuudesta. Ylöstalon näkökulma ilmiö lähtee siitä, että työntekijä ei tänään saakaan vastinetta työstään. Ja nyt hän ei puhu palkasta.
Vastine, josta Ylöstalo puhuu, korostuu sellaisista asioista, kuin turvallisuus ja luottamus – ettei työntekijän tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta, ettei työelämän kehitys tarkoita työntekijän näkökulmasta stressin ja paineen lisääntymistä.
”Hyvä” on
tiedossa
Blom ja Ylöstalo tuovat teoksessa esille työelämän ristiriidan, joka vallitsee yhtä hyvin julkisella kuin yksityisellä sektorilla
– On hyvin tiedossa minkälaiset työpaikat ovat menestyviä ja samalla työntekijälle mielekkäitä, sanoo Pekka Ylöstalo.
Sellaisia ovat työpaikat, joissa on varmuus jatkuvuudesta, asiat luistavat, työntekijät osallistuvat kehitystyöhön. Edellisen laman opetuksiin kuuluu se, että pitkällä aikavälillä menestyivät paremmin yritykset, jotka sijoittivat rohkeasti henkilöstön ja toimintatapojensa kehittämiseen, eivät yritykset, jotka supistivat toimintojaan ja irtisanoivat väkeä.
Tällaisten työpaikkojen tunnuspiirteisiin kuuluu myös se, että niissä saadaan enemmän aikaan.
Ylöstalo on valmis väittämään, että tällaisten työpaikkojen aikaansaamisella päästään eroon nykyisen työelämän epäkohtiin kuuluvasta kiireestä.
Valtiosta ei
esimerkiksi
Jos hyvän työpaikan tunnusmerkit ovat tiedossa, niin miksi työoloja ei kehitetä ne ohjenuorana?
Tilastokeskuksen selvitysten mukaan esimerkillisenä pidetty valtio on työnantajana osoittautunut viime vuosina erittäin huonoksi työnantajaksi työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tämä johtuu sen käyttöön ottamasta tuottavuusohjelmasta.
Miksi valtiovaltakin on tuottavuusohjelmaansa toteuttamalla heikentämällä työtyytyväisyyttä?
Tutkijat summaavat yhtä hyvin julkista kuin yksityistä sektoria koskevat johtopäätöksensä ideologian tasolla:
”Kasvottoman kapitalismin aikakaudella yritysten keskeisin tehtävä näyttäisi olevan kasvattaa taloudellista tulosta, ei lisätä inhimillistä hyvinvointia tai tuottaa työpaikkoja.”
Kvartaalitalouteen tottuneiden yritysten toiminnassa yleistyvät toisiaan seuraavat lomautukset ja irtisanomiset. Näin toteamalla osoittavat tutkijat seuranneensa tarkalla silmällä aivan viime viikkojen tapahtumia muun muassa metsä- ja paperiteollisuudessa.
uutiskirje 
