Suomi elvyttää runsaasti, mutta monen ekonomistin mielestä tehottomasti. Samaa mieltä on poliittinen oppositio. Aivan toisenlaiseen suhdannetilanteeseen ja rakenteellisiksi tarkoitetut veronalennukset ovat muuttuneet sellaisenaan elvytyksen pääasialliseksi sisällöksi. Ne ovat syöneet tilaa menoelvytykseltä.
Elvytyspanokset ovat jakautuneet niin, että veroja on kevennetty 1,1 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun menojen kasvattaminen on jäänyt 0,4 prosenttiin.
Siellä missä menoelvytykseen on turvauduttu, tulokset ovat hyviä. Asunto- ja korjausrakentamisessa sekä väylärakentamisessa elvytyseurot näyttävät osuvan hyvin maaliin.
Viime vuoden kolmannesta lisätalousarviosta alkaneet elvytystoimet alkavat purra vasta nyt, kun taloutta elvyttämään tarkoitetut hankkeet pääsevät toteutusvaiheeseen.
Marraskuun lisäbudjetin jälkeen elvytystä on harjoitettu valtion varsinaisessa vuoden 2009 talousarviossa sekä helmikuussa hyväksytyssä lisätalousarviossa niin sanotussa elvytyspaketissa.
Elvytyseuro paikallaan rakentamisessa
Erikoissuunnittelija Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ARA:sta kertoo, että syyskuun loppuun mennessä ARA on päättänyt tänä vuonna 12 000 korkotukea noin 10 000 uudelle asunnolle. Pääosa on vuokra-asuntoja, mutta mukana on myös asumiesoikeusasuntoja ja erityisryhmien asuntoja.
Koko vuoden saldo nousee Huovisen mukaan 12 000:een tai jopa hieman yli.
– Kaikki myönnetyt lainoitusvaltuudet tulevat käytettyä. Niille on ollut hyvin kysyntää.
Valtion tukeman tuotannon normaalitaso on noin 4 000 asuntoa vuodessa. Määrän nostaminen noin 8 000 asunnolla merkitsee runsaan miljardin euron edestä uutta rakennustuotantoa, mikä työpaikoiksi muunnettuna on 17 000–20 000 henkilötyövuotta.
Valtion tukeman tuotannon kolminkertaistaminen paikkaa osittain aukkoa, joka syntyi vapaarahoitteisen asuntotuotannon romahdettua 30 000 uuden asunnon vuositasosta 9 000:n vaiheille.
– Elvytyseurot ovat tässä osuneet hyvin kohteeseensa, Huovinen arvioi.
Remonttiavustukset käytössä
Elvytystoimien toinen osa on suhdanneluonteiset korjausavustukset. Niitäkin on käytetty Huovisen mukaan erittäin hyvin.
– On arvioitu, että avustusta on haettu ehkä jopa hieman liiankin hyvin.
Huovinen tarkoittaa, että valtion tuki on toiminut niin tehokkaasti, että se on pitänyt remonttien urakkahintoja tarpeettoman korkealla.
Kaikkiaan 125 miljoonan euron avustusvaltuudesta on tullut hakemuksia noin 5 600 kohteeseen, joissa on yhteensä noin 180 000 asuntoa.
Investointien kokonaisarvo on noin 780 miljoonaa euroa.
Nopeat hankkeet etusijalla
Myös teihin ja ratoihin laitetut elvytyseurot ovat tehokäytössä, arvioi ylijohtaja Juhani Tervala Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Lähtökohtana hankkeita valittaessa on Tervalan mukaan ollut, että rahaa laitetaan sinne, missä vaikutukset näkyvät nopeasti. Kaikkien elvytyksen nimissä hyväksyttyjen hankkeiden on määrä käynnistyä tänä vuonna.
Pääjohtaja Jukka Hirvelä tiehallinnosta sanoo hankkeiden etenevän suunnitelmien mukaan. Lisäbudjeteissa ja kuluvan vuoden budjetissa on polkaistu käyntiin lukuisia pieniä hankkeita ympäri maata. Siltojen korjauksiin, kevyenliikenteen väyliin ja liittymiin on budjetoitu rahaa kaikkiaan 50 miljoonaa euroa.
Hirvelän mukaan toimiva nyrkkisääntö on, että yksi miljoona tekee 17 henkilötyövuota, joten satsauksella hankitaan kaikkiaan 850 työpaikkaa.
Ripeää toteutusaikataulua ei Hirvelän mielestä kannata hämmästellä, sillä kyseessä ovat tarpeelliset hankkeet, jotka ovat maanneet odottamassa rahan puutteen vuoksi.
Myös suuret hankkeet, joita on aikaistettu suhdannesyistä, ovat Hirvelän mukaan joko käynnistyneet tai käynnistymässä. Tosin Helsingistä Karjaalle vievän kantatie 51 Kirkkonummi–Kivenlahti osuus on vasta urakkakilpailuvaiheessa.
Muita suuria elvytyshankkeita ovat esimerkiksi Valtatie 5 Päiväranta–Vuorela, johon sisältyvät Kallan sillat, kehätie 6 Joensuun kohdalla sekä Valtatien 14 Savonlinnan kohdalla.
uutiskirje 
