Kokoomus hyväksyy vihreitten siivun vallasta oikeutetuksi ja vastavuoroisesti vihreät tykkäävät, että kokoomus – ja keskusta! – on ok. Näin valta legitimoi itse itsensä.
Tätä vallan sisäsiittoisuutta minä nimitän korruptioksi (pahaan viettelemiseksi, turmelemiseksi, turmeltumiseksi). Rahalahjuksia ei vallitsevassa hyvä veli- ja sisko -lahjonnassa tarvita.
Tällaisessa vallan ”oikeuttamisessa” tavallinen kansalainen tuntee itsensä osattomaksi ja ulkopuoliseksi. Hän saattaa kokea itsensä poliittiseksi turhakkeeksi ja äänestämisen joutavanpäiväiseksi. Eihän politiikan yläluokka häntä juurikaan tarvitse. Eikä hänen anneta tietää mitään kulissien takaisista koplauksista, jotka kuitenkin vaikuttavat hänen elämäänsä.
Hyväosaisuuttaan varmistelevat hyväosaiset raahautuvat vielä vaaliuurnille. Heistä poliittinen sääty sentään on vähän kiinnostunut.
Hyvinvoinnista suistuneet tai suistetut ihmiset lamautuvat ja vaipuvat poliittiseen koomaan. Heidän sivuuttamisensa on menestyville puolueille elinehto. Miksi ottaa ristiksi tuollaisia painolastiolioita – sana on peräisin eräältä fasismin teoreetikolta – joilta ei heru mitään antia vallanpidon laareihin? Kohta tällä kasvavalla ihmisjoukolla ei ole mitään tekemistä minkään julkisen vallan legitimiteetin kanssa.
Oman valtansa legitimoinnissa äärimmäisyyttä edustavat ja Silvio Berlusconin Paavo Lipposen kaltaiset oliot. He ovat kohottaneet itsensä vaalien ja äänestysten yläpuolelle, kuin kuninkaat. Heillä vallan sisäsiittoisuus on ylennyt itseriittoisuuden ja -tyydytyksen tasolle.
Kansan valta? Älkää naurattako!