Pohjois-Pohjanmaan nuorten keskuudessa tehty tutkimus vahvistaa tietoja, joiden mukaan suomalaisten sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat Euroopan huippua.
Koko maata koskevaa tietoa väestön terveyseroista on ollut jo pitkään saatavissa, mutta maakuntien ja kuntien päätöksenteon tueksi on kaivattu myös aluekohtaista tietoa. Yhden maakunnan osalta tällaista tietoa tuo juuri julkistettu raportti Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla. Sen ovat tuottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä Oulun lääninhallitus.
Raportin mukaan nuorten elintapojen terveellisyydessä Pohjois-Pohjanmaalla on huomattavia eroja koulutusryhmien välillä. Esimerkiksi ammattioppilaitoksissa opiskelevat tupakoivat lähes neljä kertaa yleisemmin ja käyttävät alkoholia noin kaksi kertaa yleisemmin kuin lukiolaiset. Lisäksi korkeasti koulutettujen äitien lapsilla on terveellisemmät elintavat ja he kokevat olevansa terveempiä kuin vähän koulutettujen lapset.
Vähän koulutetut pohjoispohjalaiset voivat tutkimuksen mukaan huonommin kuin korkeammin koulutetut. Vähän koulutettujen terveys ja toimintakyky ovat heikompia, sekä terveyttä vaarantavat elintavat ja riskitekijät yleisempiä kuin korkeasti koulutetuilla.
Vähän koulutetut kuolevat myös korkeasti koulutettuja useammin ennenaikaisesti terveellisillä elintavoilla ehkäistävissä oleviin sairauksiin. Esimerkiksi sepelvaltimotautikuolleisuudessa on suuria koulutusryhmien välisiä eroja.
Myöskään terveyspalveluja ei kaikilta osin käytetä tarpeen mukaan. Esimerkiksi sepelvaltimo-toimenpiteiden tarve on vähän koulutetuilla huomattavasti suurempi kuin korkeammin koulutetuilla, kun tarvetta arvioidaan elintapojen tai esimerkiksi sepelvaltimotautikuolleisuuden perusteella. Raportin mukaan terveydenhuollon toimin vältettävissä olevat kuolemat ovat vähemmän koulutetuilla selvästi yleisempiä kuin korkeimmin koulutetuilla.
Koulutusryhmien väliset erot ovat nyt julkaistun raportin mukaan Pohjois-Pohjanmaalla pääosin yhtä suuria kuin vastaavat erot koko Suomessa.
Pohjoispohjalaisten toimijoiden mukaan terveyseroihin voidaan vaikuttaa laajalla, hallinnolliset sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Erojen kaventamiseksi tarvitaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijoita.
Koko väestölle suunnatut terveyden edistämisen toimet eivät aina riitä, vaan tarvitaan myös kohdennettua toimintaa ja palveluja niille ryhmille, joille ongelmat kasautuvat. Vähän koulutettujen tilanteen parantamisella on suurin vaikutus koko väestön terveyteen sekä maakunnissa että koko Suomessa. (KU)
uutiskirje 
