Työelämän on Suomessa pirstaloitunut monella tavalla. Toimihenkilökeskusjärjestöjärjestö STTK:ssa myönnetään, että täällä on hyvä työlainsäädäntö ja hyvät työehtosopimukset, mutta sen johdossa nähdään ongelmaksi se, että ne eivät ulotu enää markkinavetoisen maailman synnyttämiin pätkä- ja osa-aikatöihin.
– Työnteon erilaiset muodot on saatava samojen pelisääntöjen alaisiksi, edellyttää tämän vuoksi työelämään kokonaisuudistusta ajava STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.
STTK painottaa alkavalla liittokokouskaudella edunvalvonnassaan työelämän ja työn muutoksen haasteisiin vastaamista, koska järjestössä katsotaan, että hyvinvointi perustuu työhön. Tuottavuus ja työurien pidentäminen luovat kasvua – mikä ei onnistu ilman laadukasta työelämää.
Mäenpää korostaa, että STTK:n huoli epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevistä ei ole pois toistaiseksi voimassaolevien, kokoaikaisissa työsuhteissa olevien edunvalvonnasta.
– Pätkä- ja osa-aikatyön teettäminen ei saa merkitä irtisanomissuojan kiertämistä eikä olla työnantajalle säästökeino.
Tällä hetkellä työn jatkumiseen ja lomiin liittyvä suoja perustuu suurilta osin pysyvän ja kokoaikaisen työsuhteen varaan.
– Muuttuvassa työelämässä on tavoiteltava sitä, että samankaltaisessa työntekotilanteessa ja samalla työmäärällä ansaitaan samat edut ja oikeudet. Kyse on perinteisen edunvalvonnan laajenemisesta uusiin työnteon muotoihin, uusille aloille ja vastaamaan muuttuneita työaikoja.
Osaamisella
harppaukseen
Suomi ei selviä enää konseptilla, joka on rakentunut ennenkaikkea hyvään koulutusjärjestelmän varaan. STTK:n mielestä tämä ei enää riitä. Sen rinnalle tarvitaan tuottavuuden harppaus, joka toteuttamisessa painopiste on työpaikoilla. Tarvittava harppaus luodaan siellä osaamisella ja sen turvaaminen koko työuran ajan on välttämätöntä.
Epäonnistuminen työyhteisön hyvinvoinnin luomissa ja osaamisesta huolehtimisessa nähdään STTK:ssa suomalaisen yhteiskunnan kasvun toteutumisen uhkatekijöinä.
Vaikka maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena työttömyys uhkaa edelleen kasvaa, STTK:ssa arvioidaan, että lähivuosina Suomi kärsii työvoimapulasta. Tällöin on riittävien opiskelumahdollisuuksien luominen paras tapa varmistaa osaavan työvoiman saanti
STTK muistuttaa Suomen tarvitsevan myös maahanmuuttajia paikkaamaan työvoimapulaa ja se painottaa maahanmuuttokeskustelussa ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamista ja aitoa mahdollisuutta päästä kunnollisten kotouttamistoimien pariin.
Kiristystä muun
kuin työn verotukseen
STTK toivoo, ettei hallitus lähde kiristämään ansiotulon verotusta. Se olisi käynnissä oleville työmarkkinaneuvotteluille edes jonkinlainen ohjenuora.
Meneillään olevalta verotuksen kokonaisuudistukselta STTK odottaa puheenjohtajansa mukaan sitä, että sillä lopetetaan verokannan kaventamiskehitys ja varmistaa julkisen talouden kestävyyttä pitkällä tähtäimellä.
Suomessa veropohja on rapautunut vähennysjärjestelmien lisääntymisen kautta ja STTK vaatiikin veropohjan laajentamista.
Mäenpää puhuu palkkaverotuksen pitämisestä ”kevennysosastossa”, koska näin toimien varmistetaan yhtä lailla työn tekemisen kannattavuus, työn pysyminen Suomessa kuin myös palkansaajien ostovoima
– STTK:n lähtökohta tässä taloustilanteessa on se, että kokonaisveroaste ei alene tulevina vuosina ja verotuksen painopiste siirtyy työn verotuksesta muuhun verotukseen. Olemme valmiita harkitsemaan esimerkiksi pääomatulojen verotuksen, erilaisten kulutus- ja haittaverojen sekä kiinteistöveron kiristystä.
Perheverotus olisi
askel menneisyyteen
Kokonaisveroastetta ei voida alentaa, jos halutaan pitää hyvinvointiyhteiskunta kriisioloissakin pitää yllä.
STTK vastustaa muun muassa Keskustan puolueristeilyllä jälleen keskusteluun tulleen perheverotuksen käyttöönottoa.
— Tällainen muutos veropolitiikan linjaan olisi taaksepäinmenoa tasa-arvon kannalta, vaarantaa naisten työmarkkina-aseman, on vastoin työurien pidentämisen ja samapalkkaisuuden ideoilta. katsoo Mikko Mäenpää, joka ei näe pohjaa näkemyksille, joiden mukaan perheverotukseen siirtyminen lisäisi valinnan mahdollisuuksia ja antaisi perheille enemmän liikkumavaraa.
Yhteiskuntaa tulisi sen sijaan kehittää rakennemuutoksella siihen suuntaan, että kaikki; ansiosidonnainen työttömyysturva, eläkejärjestelmä ja päivähoitojärjestelmän kehittäminen kannustaa työntekoon.
Perheverotus tarkoittaisi sitä, että perheen puolisoiden tulot laskettaisiin yhteen ja jaettaisiin verotusta varten kahdella.
uutiskirje 
