Työmarkkinoilla käydään parhaillaan toista peräkkäistä liittokierrosta, koska työnantajat ovat hylänneet tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Työnantajapuoli kuitenkin haluaisi, että palkankorotusten katto sovittaisiin keskitetysti. Tällä kierroksella tämä palkka-ankkuri olisi Teknologiateollisuuden sopimus, jossa palkankorotus on korkeintaan puoli prosenttia.
SAK:n varapuheenjohtajan ja työ- ja elinkeinojohtajan Matti Huutolan mukaan tällainen palkka-ankkuri ei ole tätä päivää.
– On ihan hullua kuvitella, että työmarkkinajärjestöt tekevät raamisopimuksen, missä sovitaan vain ja ainoastaan palkkakatosta. Tämä on naivia ja utopistista ajattelua.
Raskaassa teollisuudessa ei ole kasvu-odotuksia.
Mikäli laajempaa ratkaisua ei synny, niin käydään liittokierros.
– Mitä muuta Elinkeinoelämän keskusliitto kuvittelee sen olevan. Jokainen liitto arvioi kykyjensä ja tarpeittensa mukaan mahdollisuutensa ajaa omia asioitaan omasta näkökulmastaan.
SAK:n tehtävänä on Huutolan mukaan vain koordinoida liittokierrosta siitä näkökulmasta, että kaikki saavat sopimuksen aikaiseksi. Sen kummemmasta koordinaatiosta ei hänen mukaansa voi olla kysymys, jos muista työelämänhankkeista ei päästä yhteisymmärrykseen.
Vaikka työnantajille tupo on kirosana, SAK:ssa ei ole luovuttu suunnittelemasta erilaisia keskitettyjä sopimusmalleja. Huutolan mukaan SAK on esittänyt erilaisia ajatusmalleja sekä työnantajille että hallitukselle. Hän muistuttaa, että tärkeistä asioista voidaan sopia muutenkin kuin neljällä kirjaimella.
Työnantajien pääargumentti keskitetyistä ratkaisuista luopumiselle oli se, että niissä ei huomioida eri yritysten ja eri toimialojen erilaisia tilanteita ja tarpeita. Huutola myöntää, että tupoissa ei tätä tyydyttävästi voitu ratkaista ja osasyyllinen tähän löytyy myös ammattiyhdistysliikkeestä.
– Minusta kuitenkin isoon sopimukseen on Suomessa edelleen tarvetta. Sen ei kuitenkaan tarvitse ole niin yksilöity ja ehdoton kuin vanhaan aikaan, jolloin liitoille ja yksittäisille työpaikoilla ei jäänyt mitään sovittavaa. Tällaista ei ay-liikekään enää kaipaa.
Teollisuus
säilyy Suomessa
SAK:n hallituksen varapuheenjohtajuuden ohella Matti Huutolan vastuualueeksi SAK:ssa tuli lokakuun alusta työ- ja elinkeinotoiminta, joka nykyisen laman aikana on erityisen keskeinen alue.
Julkisuudessa on esitetty näkökantaja, joiden mukaan nykyisestä lamasta toipuminen on vaikeampaa kuin 1990-luvulla, koska meillä ei ole Nokian tapaista vientiveturia. Huutola ei ole näin pessimistinen.
– Suomen edelleen vahva osaaminen, ammattitaitoa, tuottavuus ja laatu kestävät vertailun minkä maan kanssa tahansa. Totta on kuitenkin se, että raskaassa teollisuudessa ei ole kasvuodotuksia. Uskon kuitenkin, että tuotekehitykseen laitetut satsaukset tulevat tuottamaan tulosta. Vaikka palvelusektori kasvaa, ei teollisuus ole sinänsä mihinkään häipymässä.
Huutolan mukaan tämä kuitenkin vaatii, että perusedellytykset ovat kunnossa. Teollisuuden energian turvaaminen on näistä keskeisempiä asioita. Ilmasto-ja energiaratkaisun sisältö ratkaisee, onko meillä tulevaisuudessa vielä teollisuutta. Toinen on infrastruktuurin pitäminen kunnossa. Huutolan mukaan nyt on satsattava teihin, rataverkkoon ja esimerkiksi vesi- ja viemäriverkostaan, jonka rapakunto paljastui karmealla tavalla alkuviikolla Helsingissä.
uutiskirje 
