Tällä hetkellä 63-vuotias suomalainen elää keskimäärin vielä 21 vuotta, vuonna 2030 jo 25 vuotta, mutta vuoden 2075 kohtalotoverilla elinikää onkin jäljellä lähes 30 vuotta.
Elinajan odotteen kasvun vuoksi vanhuuseläkkeellä olevia on paljon suurten ikäluokkien jälkeenkin. Vuonna 2075 Suomessa elää yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö kahta 15–64-vuotiasta kohti. Nyt vastaava suhde on yhden suhde neljään.
Eläketurvakeskus on päivittänyt vuonna kaksi vuotta sitten tekemänsä pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Tulokset eroavat aiemmista uuden väestöennusteen ja muuttuneen taloustilanteen takia.
TyEL-maksu nousee
Lakisääteisten eläkemenojen bruttokansantuoteosuus kasvaa sekä lähitulevaisuudessa että lähivuosikymmeninä. 2030-luvulta lähtien eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta vakiintuu noin 14–15 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 11 prosenttia.
Suurin osa eläkemenojen kasvusta kohdistuu tulevina vuosina työeläkkeisiin. Eläkeiän saavuttaneiden lukumäärän kasvu ja työssäkäyvien ikäluokkien pieneneminen nostavat eläkemenojen suhdetta työtulokertymään 2030-luvulle asti. Silloin työeläkemenot ovat noin kolmannes työtuloista. Viime vuonna ne olivat 22 prosenttia, joten nousu tulee olemaan huomattava.
Merkittävin eläkemaksu, TyEL-maksu, nousee nykyisestä runsaasta 21 prosentista lähes 27 prosenttiin seuraavien 15 vuoden aikana.
Keskeiset työmarkkinajärjestöt sopivat niin sanotussa sosiaalitupossa TyEL-maksun nostamisesta vuosina 2011–2014 yhteensä 1,6 prosenttiyksiköllä. Eduskunta päätti samaan sopimukseen perustuen eräiden työeläke-etujen ja työttömyysturvan uudistamisesta.
Eläkkeiden ostovoima paranee
Ensi vuodesta sovellettava elinaikakerroin sopeuttaa alkavan eläkkeen määrän pidentyvään elinaikaan. Silti eläkkeiden ostovoima paranee. Keskipalkkaan verrattuna eläketaso paranee Eläketurvakeskuksen mukaan 2010-luvun lopulle asti, jonka jälkeen ansiotaso kasvaa nopeammin kuin eläkkeiden taso. (KU)
uutiskirje 
