Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) haluaa Suomen arvioivan uudelleen valtion oman rokotetuotannon etuja. Hän uskoo, ettei sikainfluenssa jää viimeiseksi koko kansaa koettelevaksi epidemiaksi, vaan seuraaviinkin tarvitaan vastalääkkeitä.
Valtio lopetti rokotevalmistuksensa vuonna 2003. Peruspalveluministeri Risikko sanoo keskiviikkona Taloussanomien haastattelussa, että pandemioiden ja kansainvälisten rokotemarkkinoiden muutosten jälkeen alan tilanne on tyystin erilainen kuin lopetuspäätöksen aikaan.
Pohjoismaat voisivat myydä muillekin
Valtio perusteli lopetusta sillä, ettei pelkästään viiden miljoonan suomalaisen käyttöön kannata valmistaa rokotteita. Nyt Risikko väläyttää rokotteiden yhteispohjoismaista valmistusta, koska niitä saisi pandemioiden aikana kaupaksi vaikka minne päin maapalloa.
Aiemmin tässä kuussa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati rokotetuotannon aloittamista uudelleen Suomessa. Hän perusteli asiaa muun muassa huoltovarmuudella.
– Monella alalla suuntaus tuntuu olevan se, että ylipäätään huoltovarmuuden kotimaisuusastetta lasketaan ja luotetaan siihen, että markkinat hoitavat asian, Arhinmäki sanoo.
– Mutta jos kriisi iskee, jokainen maa varmasti huolehtii ensisijaisesti omista kansalaisista ja oman maan tarpeista. Siksi ei voi luottaa siihen, että kansainväliset yritykset ja markkinat tuottaisivat kaiken tarpeellisen kriisitilanteissa. Omavaraisuutta tulisi olla myös lääkkeissä ja rokotteissa.
Myös Arhinmäki piti mahdollisena pohtia rokotetuotannossa pohjoismaista yhteistyötä. (KU)
uutiskirje 
