Kun hallituspuolueet vihdoin viime viikolla pääsivät sopuun vaalirahoituksen uudistamisesta ja sitä valmistellut hallitusneuvos Lauri Tarastin työryhmä näin ollen sai työnsä päätökseen, on aika kysyä, missä viipyy Tarastin edellisen työryhmän puolitoista vuotta sitten valmiiksi saaman mietinnön jatko.
Vaalijärjestelmäuudistuksesta valmistui mietintö jo huhtikuussa 2008.
Tuolloin oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) sanoi valtioneuvoston välittämässä tiedotteessa, että hallituksen esitys asiasta tulee eduskunnalle saman vuoden syksyllä.
Sitä ei kuitenkaan ole saatu sinne vielä vuotta myöhemminkään.
Työryhmän mietinnön mukaan vaalijärjestelmäuudistus tarkoittaa siirtymistä valtakunnalliseen vaalialueeseen, jossa kuitenkin äänestetään vaalipiireittäin. Tällöin vältettäisiin viime eduskuntavaaleissa vihreiden Tarja Cronbergin kohtalon esiin nostama ongelma. Cronberg sai maan neljänneksi suurimman henkilökohtaisen äänipotin, muttei päässyt eduskuntaan, koska vihreiden alueellinen kannatus hänen vaalipiirissään Pohjois-Karjalassa ei riittänyt nostamaan häntä kansanedustajaksi.
Nykyjärjestelmän sanotaan suosivan suuria puolueita.
Nyt valmisteltava esitys sisältää lisäksi muun muassa äänikynnyksen asettamisen ja kieltää vaaliliitot.
Asiaan liittyy myös eduskunta- ja presidentinvaalien vaalipäivän muuttaminen.
Kaksi vuotta pyöritelty
– Alkaa huolestuttaa, kun uudistus on ollut jo kaksi vuotta hallituksen pyöriteltävänä, sanoo Vasemmistoliiton kunnallissihteeri Aulis Ruuth. Hän edusti Vasemmistoliittoa Tarastin parlamentaarisessa työryhmässä. Vasemmistoliitto oli pääpiirteissään tyytyväinen työryhmän mietintöön, vaikka sen ajamaa tasauspaikkamallia ei esitetty uudistuksen pohjaksi. Äänikynnyksen se olisi halunnut 2,5 prosenttiin.
Kevätkesällä kerrottiin, että hallituspuolueet keskusta, kokoomus, Vihreät ja Ruotsalainen Kansanpuolue sopivat laskevansa äänikynnystä työryhmän esittämästä 3,5 prosentista 3 prosenttiin. Se oli erityisesti RKP:lle tärkeä asia. Sen jälkeen on ollut sangen hiljaista.
– Yritämme saada sen esittelyyn tammikuun lopulla, jotta se olisi eduskunnassa, kun kansanedustajat palaavat joulutauolta, lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen oikeusministeriöstä kertoo uudistuksen etenemisestä.
Virkamiehet eivät ole hidastelleet. Lain kirjoittaminen vie aikansa.
– Hallitusryhmissä oli kovaa vääntöä äänikynnyksestä ja sen semmoisesta, Manninen selvittää.
SDP nihkeänä
Ruuth arvelee, että vaalirahoitusuudistus meni vaalijärjestelmän uudistamisen ohi hallituksessa.
– Kun vaaliraha pulpahti pinnalle, on suosiolla työnnetty hankalampi asia taka-alalle. Vaalijärjestelmään liittyvä lainsäädäntöhän on työläämpää tavaraa kuin raha, hän sanoo.
– Silläkin on varmaan ollut varmaan osuutensa, että suurista puolueista SDP ei hyväksynyt mietinnön tärkeintä esitystä eli vaalialuemallia ja siihen liittyen äänikynnystä. No, olihan SDP aika flegmaattinen vaaliraha-asiassakin.
SDP piti vaalialueuudistuksesta seuraavaa ääntenlaskentamenettelyä liian monimutkaisena, kun ensin lasketaan valtakunnalliset äänet ja sitten ne jyvitetään vaalipiireihin. Puolueesta onkin ehditty sen pää-äänenkannattaja Demarin kautta painottamaan vaalirahamietinnön valmistuttua viime viikolla pariinkin otteeseen, että vaalirahoitusuudistus on se vaalikauden tärkein vaaleja koskeva uudistus. Näin lehdessä sanoi puolueen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma.
Heijastuksia
Ministeri Tuija Brax sen sijaan oli aikanaan mietintöä vastaanottaessaan sitä mieltä, että vaalijärjestelmäuudistus on toteutuessaan vaalijärjestelmän suurin muutos sataan vuoteen.
Uudistus on ollut erilaisten toimikuntien tehtävänä 1970-luvun alusta saakka. Selvää esitystä ei aiemmin ole saatu.
Nyt, kun esitys on olemassa, Ruuth haluaa kiirehtiä uudistusta.
– Vaalilailla on heijastusvaikutuksia moneen lakiin.
Lakiuudistuksen on tarkoitus olla voimassa, kun käydään vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Sen voimaantulo vaatii hyväksymisen kaksilta valtiopäiviltä, koska siihen liittyy perustuslain muutoksia.
Vaalipäivien muutos on tarkoitus olla voimassa jo 2011 eduskuntavaaleissa. Vaalit siirtyisivät huhtikuulle.