KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Äänikynnys jäi vaalirahojen varjoon

Missä viipyy vaalijärjestelmän uudistus?

Tuula Kärki
18.11.2009 12.20
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Kun hallituspuolueet vihdoin viime viikolla pääsivät sopuun vaalirahoituksen uudistamisesta ja sitä valmistellut hallitusneuvos Lauri Tarastin työryhmä näin ollen sai työnsä päätökseen, on aika kysyä, missä viipyy Tarastin edellisen työryhmän puolitoista vuotta sitten valmiiksi saaman mietinnön jatko.

Vaalijärjestelmäuudistuksesta valmistui mietintö jo huhtikuussa 2008.

Tuolloin oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) sanoi valtioneuvoston välittämässä tiedotteessa, että hallituksen esitys asiasta tulee eduskunnalle saman vuoden syksyllä.

Sitä ei kuitenkaan ole saatu sinne vielä vuotta myöhemminkään.

Työryhmän mietinnön mukaan vaalijärjestelmäuudistus tarkoittaa siirtymistä valtakunnalliseen vaalialueeseen, jossa kuitenkin äänestetään vaalipiireittäin. Tällöin vältettäisiin viime eduskuntavaaleissa vihreiden Tarja Cronbergin kohtalon esiin nostama ongelma. Cronberg sai maan neljänneksi suurimman henkilökohtaisen äänipotin, muttei päässyt eduskuntaan, koska vihreiden alueellinen kannatus hänen vaalipiirissään Pohjois-Karjalassa ei riittänyt nostamaan häntä kansanedustajaksi.

Nykyjärjestelmän sanotaan suosivan suuria puolueita.

Nyt valmisteltava esitys sisältää lisäksi muun muassa äänikynnyksen asettamisen ja kieltää vaaliliitot.

Asiaan liittyy myös eduskunta- ja presidentinvaalien vaalipäivän muuttaminen.

Kaksi vuotta pyöritelty

– Alkaa huolestuttaa, kun uudistus on ollut jo kaksi vuotta hallituksen pyöriteltävänä, sanoo Vasemmistoliiton kunnallissihteeri Aulis Ruuth. Hän edusti Vasemmistoliittoa Tarastin parlamentaarisessa työryhmässä. Vasemmistoliitto oli pääpiirteissään tyytyväinen työryhmän mietintöön, vaikka sen ajamaa tasauspaikkamallia ei esitetty uudistuksen pohjaksi. Äänikynnyksen se olisi halunnut 2,5 prosenttiin.

Kevätkesällä kerrottiin, että hallituspuolueet keskusta, kokoomus, Vihreät ja Ruotsalainen Kansanpuolue sopivat laskevansa äänikynnystä työryhmän esittämästä 3,5 prosentista 3 prosenttiin. Se oli erityisesti RKP:lle tärkeä asia. Sen jälkeen on ollut sangen hiljaista.

– Yritämme saada sen esittelyyn tammikuun lopulla, jotta se olisi eduskunnassa, kun kansanedustajat palaavat joulutauolta, lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen oikeusministeriöstä kertoo uudistuksen etenemisestä.

Virkamiehet eivät ole hidastelleet. Lain kirjoittaminen vie aikansa.

– Hallitusryhmissä oli kovaa vääntöä äänikynnyksestä ja sen semmoisesta, Manninen selvittää.

SDP nihkeänä

Ruuth arvelee, että vaalirahoitusuudistus meni vaalijärjestelmän uudistamisen ohi hallituksessa.

– Kun vaaliraha pulpahti pinnalle, on suosiolla työnnetty hankalampi asia taka-alalle. Vaalijärjestelmään liittyvä lainsäädäntöhän on työläämpää tavaraa kuin raha, hän sanoo.

– Silläkin on varmaan ollut varmaan osuutensa, että suurista puolueista SDP ei hyväksynyt mietinnön tärkeintä esitystä eli vaalialuemallia ja siihen liittyen äänikynnystä. No, olihan SDP aika flegmaattinen vaaliraha-asiassakin.

SDP piti vaalialueuudistuksesta seuraavaa ääntenlaskentamenettelyä liian monimutkaisena, kun ensin lasketaan valtakunnalliset äänet ja sitten ne jyvitetään vaalipiireihin. Puolueesta onkin ehditty sen pää-äänenkannattaja Demarin kautta painottamaan vaalirahamietinnön valmistuttua viime viikolla pariinkin otteeseen, että vaalirahoitusuudistus on se vaalikauden tärkein vaaleja koskeva uudistus. Näin lehdessä sanoi puolueen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Heijastuksia

Ministeri Tuija Brax sen sijaan oli aikanaan mietintöä vastaanottaessaan sitä mieltä, että vaalijärjestelmäuudistus on toteutuessaan vaalijärjestelmän suurin muutos sataan vuoteen.

Uudistus on ollut erilaisten toimikuntien tehtävänä 1970-luvun alusta saakka. Selvää esitystä ei aiemmin ole saatu.

Nyt, kun esitys on olemassa, Ruuth haluaa kiirehtiä uudistusta.

– Vaalilailla on heijastusvaikutuksia moneen lakiin.

Lakiuudistuksen on tarkoitus olla voimassa, kun käydään vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Sen voimaantulo vaatii hyväksymisen kaksilta valtiopäiviltä, koska siihen liittyy perustuslain muutoksia.

Vaalipäivien muutos on tarkoitus olla voimassa jo 2011 eduskuntavaaleissa. Vaalit siirtyisivät huhtikuulle.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On todellisuudesta vieraantunutta sanoa, että asiakasmaksu tulee vain joskus elämässä eteen maksettavaksi, sanoo Minna Minkkinen.

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

Markku Kivinen

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

Eduskunnan istumajärjestykseen tulee suuria muutoksia vuoden päästä. Mitkä eduskuntaryhmät saavat kutsun Säätytalolle neuvottelemaan hallitusohjelmasta? Tässä kirjoituksessa punnitaan eri hallituskokoonpanojen todennäköisyyttä.

Hallituspohjia on runsaasti – Vaalien jälkeen vaihtoehdot vähenevät mutta vasemmisto on valmis neuvotteluihin

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallituksen häpeällinen farssi on ympäristölle tuhoisa

Uusimmat

Convoy Nuestra América -saattueen ensimmäinen alus, ”Granma 2.0”, saapui Kuubaan tiistaina 24. maaliskuuta.

Avustuslaivue toi Kuubaan apua, toivoa ja poliittisen viestin

On todellisuudesta vieraantunutta sanoa, että asiakasmaksu tulee vain joskus elämässä eteen maksettavaksi, sanoo Minna Minkkinen.

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

Markku Kivinen

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

Eduskunnan istumajärjestykseen tulee suuria muutoksia vuoden päästä. Mitkä eduskuntaryhmät saavat kutsun Säätytalolle neuvottelemaan hallitusohjelmasta? Tässä kirjoituksessa punnitaan eri hallituskokoonpanojen todennäköisyyttä.

Hallituspohjia on runsaasti – Vaalien jälkeen vaihtoehdot vähenevät mutta vasemmisto on valmis neuvotteluihin

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

 
02

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

 
03

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

 
04

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
05

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mai Kivelä: Hallituksen häpeällinen farssi on ympäristölle tuhoisa

23.04.2026

SOSTE moittii lisäleikkauksia – ”Osa ihmisistä tulee putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle”

23.04.2026

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

23.04.2026

SAK: Yritysveron alennus olisi pitäyt perua – ”Tällaiseen ei ole varaa”

23.04.2026

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

23.04.2026

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

22.04.2026

Vasemmistoliiton Saramo neuvoo hallitusta: ”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa leikata kaikesta”

22.04.2026

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

21.04.2026

Insinööriliiton terveiset kehysriihelle: YEL-asia pitäisi hoitaa perusteellisesti nyt, kun asiaan on kerran tartuttu

21.04.2026

Rautatiet auki Eurooppaan – Helsingin, Tukholman ja Oslon yhdistävä rata vähentäisi riippuvuutta Itämerestä väylänä

21.04.2026

Hanna Sarkkinen: Hallituksen on puututtava työttömyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon viimeisessä kehysriihessään

20.04.2026

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

20.04.2026

Jari Myllykoski pyrkii takaisin eduskuntaan: ”Ei tätä politiikkaa voi hyväksyä hiljaa seuraten”

20.04.2026

Kenian kullankaivajat yrittävät luopua elohopeasta – muutos on hidas mutta välttämätön

19.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset