KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Äänikynnys jäi vaalirahojen varjoon

Missä viipyy vaalijärjestelmän uudistus?

Tuula Kärki
18.11.2009 12.20
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Kun hallituspuolueet vihdoin viime viikolla pääsivät sopuun vaalirahoituksen uudistamisesta ja sitä valmistellut hallitusneuvos Lauri Tarastin työryhmä näin ollen sai työnsä päätökseen, on aika kysyä, missä viipyy Tarastin edellisen työryhmän puolitoista vuotta sitten valmiiksi saaman mietinnön jatko.

Vaalijärjestelmäuudistuksesta valmistui mietintö jo huhtikuussa 2008.

Tuolloin oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) sanoi valtioneuvoston välittämässä tiedotteessa, että hallituksen esitys asiasta tulee eduskunnalle saman vuoden syksyllä.

Sitä ei kuitenkaan ole saatu sinne vielä vuotta myöhemminkään.

Työryhmän mietinnön mukaan vaalijärjestelmäuudistus tarkoittaa siirtymistä valtakunnalliseen vaalialueeseen, jossa kuitenkin äänestetään vaalipiireittäin. Tällöin vältettäisiin viime eduskuntavaaleissa vihreiden Tarja Cronbergin kohtalon esiin nostama ongelma. Cronberg sai maan neljänneksi suurimman henkilökohtaisen äänipotin, muttei päässyt eduskuntaan, koska vihreiden alueellinen kannatus hänen vaalipiirissään Pohjois-Karjalassa ei riittänyt nostamaan häntä kansanedustajaksi.

Nykyjärjestelmän sanotaan suosivan suuria puolueita.

Nyt valmisteltava esitys sisältää lisäksi muun muassa äänikynnyksen asettamisen ja kieltää vaaliliitot.

Asiaan liittyy myös eduskunta- ja presidentinvaalien vaalipäivän muuttaminen.

Kaksi vuotta pyöritelty

– Alkaa huolestuttaa, kun uudistus on ollut jo kaksi vuotta hallituksen pyöriteltävänä, sanoo Vasemmistoliiton kunnallissihteeri Aulis Ruuth. Hän edusti Vasemmistoliittoa Tarastin parlamentaarisessa työryhmässä. Vasemmistoliitto oli pääpiirteissään tyytyväinen työryhmän mietintöön, vaikka sen ajamaa tasauspaikkamallia ei esitetty uudistuksen pohjaksi. Äänikynnyksen se olisi halunnut 2,5 prosenttiin.

Kevätkesällä kerrottiin, että hallituspuolueet keskusta, kokoomus, Vihreät ja Ruotsalainen Kansanpuolue sopivat laskevansa äänikynnystä työryhmän esittämästä 3,5 prosentista 3 prosenttiin. Se oli erityisesti RKP:lle tärkeä asia. Sen jälkeen on ollut sangen hiljaista.

– Yritämme saada sen esittelyyn tammikuun lopulla, jotta se olisi eduskunnassa, kun kansanedustajat palaavat joulutauolta, lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen oikeusministeriöstä kertoo uudistuksen etenemisestä.

Virkamiehet eivät ole hidastelleet. Lain kirjoittaminen vie aikansa.

– Hallitusryhmissä oli kovaa vääntöä äänikynnyksestä ja sen semmoisesta, Manninen selvittää.

SDP nihkeänä

Ruuth arvelee, että vaalirahoitusuudistus meni vaalijärjestelmän uudistamisen ohi hallituksessa.

– Kun vaaliraha pulpahti pinnalle, on suosiolla työnnetty hankalampi asia taka-alalle. Vaalijärjestelmään liittyvä lainsäädäntöhän on työläämpää tavaraa kuin raha, hän sanoo.

– Silläkin on varmaan ollut varmaan osuutensa, että suurista puolueista SDP ei hyväksynyt mietinnön tärkeintä esitystä eli vaalialuemallia ja siihen liittyen äänikynnystä. No, olihan SDP aika flegmaattinen vaaliraha-asiassakin.

SDP piti vaalialueuudistuksesta seuraavaa ääntenlaskentamenettelyä liian monimutkaisena, kun ensin lasketaan valtakunnalliset äänet ja sitten ne jyvitetään vaalipiireihin. Puolueesta onkin ehditty sen pää-äänenkannattaja Demarin kautta painottamaan vaalirahamietinnön valmistuttua viime viikolla pariinkin otteeseen, että vaalirahoitusuudistus on se vaalikauden tärkein vaaleja koskeva uudistus. Näin lehdessä sanoi puolueen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Heijastuksia

Ministeri Tuija Brax sen sijaan oli aikanaan mietintöä vastaanottaessaan sitä mieltä, että vaalijärjestelmäuudistus on toteutuessaan vaalijärjestelmän suurin muutos sataan vuoteen.

Uudistus on ollut erilaisten toimikuntien tehtävänä 1970-luvun alusta saakka. Selvää esitystä ei aiemmin ole saatu.

Nyt, kun esitys on olemassa, Ruuth haluaa kiirehtiä uudistusta.

– Vaalilailla on heijastusvaikutuksia moneen lakiin.

Lakiuudistuksen on tarkoitus olla voimassa, kun käydään vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Sen voimaantulo vaatii hyväksymisen kaksilta valtiopäiviltä, koska siihen liittyy perustuslain muutoksia.

Vaalipäivien muutos on tarkoitus olla voimassa jo 2011 eduskuntavaaleissa. Vaalit siirtyisivät huhtikuulle.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset