Norjassa lähestytään lain asettamaa tavoitetta eli naisten 40 prosentin osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa.
Nikkin eli Pohjolan sukupuoli- ja tasa-arvoasiain tutkimuskeskuksen tekemien vertailujen mukaan Suomi, Ruotsi, Norja Islanti ja Tanska olivat jotakuinkin tasoissa kymmenen vuotta sitten. Silloin kaikissa oli naisia noin viisi prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä, Norjassa tosin hädin tuskin neljä.
Nyt Norja on vetänyt selvää kaulaa muihin. Siellä naisia on yhtiöiden hallituksissa 36 prosenttia. Kokonaan norjalaisomistuksessa olevissa yhtiöissä 40 prosentin tavoite on saavutettu. Syykin on selvä. Norjassa on ollut vuodesta 2006 voimassa laki, joka edellyttää pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin sukupuolikiintiötä.
Kaikissa Pohjoismaissa naisten osuus on jonkin verran lisääntynyt kymmenessä vuodessa, sillä toisena on Ruotsi 19 prosentilla ja kolmantena Suomi 13 prosentilla. Tanskassa naisten osuus on 10 prosenttia ja hännän huipuksi jääneessä Islannissa 7 prosenttia.
Kyllönen kannattaa kiintiölakia
– Laki on varmaan Suomessakin ainoa toimiva vaihtoehto, jos halutaan tasa-arvon etenevän ja naisia yhtiöiden hallituksiin, sanoo kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.), joka palasi perjantaina Islannista tasa-arvoseminaarista. Hän edusti siellä Suomen eduskuntaa.
– Jos luotetaan vapaaehtoisuuden tiehen, on ihan fakta, että saadaan odottaa sata vuotta eikä mitään tapahdu sittenkään.
Kyllönen ei pelkää puheita kiintiönaisista, jotka etenevät ilman osaamista.
– Arkitodellisuus on sitä, että isot pojat sopivat keskenään, kuka saa paikkoja.
Kyllönen aikoo tutkia, millaiset mahdollisuudet Suomeen olisi saada samankaltainen kiintiölaki.
Puolueet edelläkävijöiksi
Asiasta torstaina uutisoineessa, Ruotsissa ilmestyvässä Göteborgs Postenissa Nikkin tutkimusjohtaja Kirsti Niskanen arvioi kuitenkin, että Norjan lainsäädäntö ei voida siirtää suoraan muihin maihin, koska Norjassa on vahva kiintiöiden perinne, johon nojata. Niinpä porvarihallitus oli pakotettu lain hyväksymiseen, jotta sen uskottavuus tasa-arvotoimijana säilyi.
Niskasen mukaan tasa-arvokehitys puolueissa edesauttaa tasa-arvoa myös muualla yhteiskunnassa, niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Tasa-arvolakien ohessa kiintiöillä puolueissa on ollut keskeinen merkitys. Niskanen antaa lehdessä kiitosta myös naisliikkeelle ja naisjärjestöille siitä, että pohja muutokselle on luotu. (KU)