Terveydenhuollon rahoitus on siirtynyt Suomessa yhä enemmän pienituloisten kannettavaksi. Vielä 1990-luvun alussa terveydenhuollon rahoitus oli progressiivista, tuloeroja tasaavaa. Nyt alempien tuloluokkien rahoitusosuus on tuloihin nähden ylempiä tuloluokkia suurempi.
Asiasta kerrottiin Terveydenhuollon rahoitus ja taantuma –seminaarissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä.
Seminaarissa puhuneen tutkimuspäällikkö Jan Klavuksen mukaan progression väheneminen johtuu siitä, että terveydenhuollon maksut kasautuvat yhä enemmän pienituloisille. Kehitys on lisääntynyt erityisesti 2000-luvulla. Merkittävä muutos on ollut valtion rahoitusosuuden pieneneminen. Vajetta on katettu tulotasosta riippumattomilla kunnallisveroilla ja palvelujen käyttäjiltä perittävillä terveyskeskus-, sairaaloiden hoitopäivä- ja poliklinikkamaksuilla.
Klavus arvioi, ettei terveydenhuollon kokonaisrahoituksen kannalta asiakasmaksuilla tai niiden korotuksilla ole suurta merkitystä, koska pääosa maksutuotoista on peräisin suhteellisen pieneltä, palveluja runsaasti käyttävältä väestönosalta.
Tehokkuutta
palveluseteleillä?
Kunnilla on ollut elokuusta lähtien mahdollisuus tarjota terveyspalveluja palveluseteleiden avulla. Palvelusetelijärjestelmän on uskottu lisäävän potilaan valinnanvapautta, vähentävän terveydenhuollon kustannuksia sekä tehostavan voimavarojen käyttöä.
Seminaarissa arvioitiin, että palvelusetelit voivat parantaa väestön terveyttä lainsäätäjän toivomalla tavalla vain, jos terveydenhuoltomarkkinoilla on riittävästi toimijoita. Markkinoilla olisi oltava kilpailua, hoidon pitkälle tuotteistettua ja hoitovastuut oikein asetettu. Terveydenhuollossa nämä kriteerit täyttyvät vain harvoin. (KU)
uutiskirje 
