Kemianliiton puheenjohtajan Timo Vallitun mukaan alkuviikosta tehdyt kemianteollisuuden työehtosopimukset kestävät vertailun muiden teollisuusalojen sopimuksiin.
Liittosihteeri Hannu Siltala puolestaan katsoo, että kemian sopimuksella murrettiin EK:n palkka-ankkuri.
Vallittu ja Siltala puhuivat Riihimäellä Kemianliiton valtuuston viimeiseksi jäävässä kokouksessa. Perjantaina Kemianliitto yhdistyy Viestintäalan ammattiliittoon ja näin syntyy TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto .
Viestintäalan ammattiliiton kaksi viikkoa sitten keskeytettyä liittokokousta jatketaan perjantaina Riihimäellä. Liiton nimi vaihtuu ja sen hallintoa täydennetään Kemianliiton edustajilla.
Tarkistukset
vuosittain
Kemian sopimus on kolmivuotinen siten että se on irtisanottavissa vuosittain kokonaisuudessaan, ellei seuraavan vuoden palkkaratkaisusta päästä marraskuun loppuun mennessä yksimielisyyteen.
Palkankorotusten osalta sopimusratkaisu noudattelee niin sanottua sekalinjaa, joka Vallitun mukaan suosii jossain määrin pienipalkkaisia työntekijöitä.
Tärkeimpinä uudistuksina Vallittu pitää sairasajan karenssin puolittamista 12 kuukaudesta 6 kuukauteen ja isyysloma-ajan palkkaa. Jälkimmäinen on Vallitun mukaan ”jollain lailla päänavaus teollisuudessa”.
– Saimme torjutuksi jäsenistössä pelkoa herättäneet työnantajan yritykset paikallisen erän sopimisesta niin ettei sitä tarvitsisi, niin sovittaessa, ottaa käyttöön, totesi Siltala.
Merkittäväksi saavutukseksi sopimuksen laadullisella puolella Siltala nimesi öljyalan ammattitutkintolisän ja kuuden päivän palkallisen isyyslomaoikeuden sekä sairausajan karenssipäivän poistamisajan lyhentyminen kuuteen kuukauteen
– Huono maku suuhun sen sijaan jäi osittaisesta epäonnistumisestamme työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö- ja palkkiotaulukoiden yhtenäistämisessä luottamusmiesten taulukoiden kanssa. Neuvottelujen missään vaiheessa ei työnantajapuolelta tullut järkiperusteita tai ylipäänsä perusteita, miksi taulukkoja ei olisi voinut täydellisesti yhtenäistää.
Suuren liittofuusion kaatumisen seurauksista vakavimmaksi Siltala nimesi sen, että keskeisinä tavoitteina pidettyjä sopimusrajariitojen ja työehtodumppauksen torjumista ei saavutettu.
Työväen ääni
ei kuulu
– Tähän rakoon on työnantaja voinut iskeä ja saada ammattiliitot vääntämään sopimusalaoikeuksista. Katseet kääntyvät SAK:n puoleen eli mitä se voisi tehdä sopimusshoppailun ja rajapintaongelmien ratkaisemiseksi.
Siltala on myös huolestunut työväenlehtien kohtalosta.
– Keskeinen osa työväenliikkeen ja palkansaajan äänen kuulumista ovat vahvat ja monipuoliset työväenlehdet. Olen huolestuneena seurannut perinteikkään ja arvostetun palkansaajan asioita asiantuntevasi käsitelleen työväenlehden, Kansan Uutisten alamäkeä ja tietoista valintaa siirtyä arkisin ilmestyvästä uutislehdestä kerran viikossa ilmestyväksi raskasrakenteiseksi aikakauslehtityyppiseksi lukemistoksi.
Siltalan mielestä tulisi vakavasti harkita yhteisen palkansaajien asioita käsittelevän monipäiväisen uutislehden perustamista. (KU)
uutiskirje 