KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Mitä Turkin ”syväkurkulle” tapahtui?

Armeijan lentokoneet osallistuivat Turkin tasavallan 86-vuotisjuhlintaan lokakuun lopulla.

Armeijan lentokoneet osallistuivat Turkin tasavallan 86-vuotisjuhlintaan lokakuun lopulla. Kuva: Lehtikuva/ ADEM ALTAN

Peter Lodenius
30.11.2009 7.25

Pintaa syvemmältä

Turkki elää mielenkiintoista aikaa: vanha valta on hitaasti murenemassa ja uusi etsii muotojaan. Vähitellen voi jopa ryhtyä miettimään, voisiko Turkista tulla EU:n jäsen. Vielä on syytä siirtää päätöstä, sillä sotilaskaappaus ei ole vielä täysin poissuljettu. Viime kuukausina on kaksikin kaappaussuunnitelmaa paljastunut.

Kesällä tuli ilmi yleisesikunnassa laadittu Toimintasuunnitelma taantumuksen kitkemiseksi, jolla haluttiin mustamaalata islamilaisen hallituspuolueen AKP psykologisen sodankäynnin ja propagandan keinoin.

Eräänä tavoitteena ilmeisesti on ollut sunnimuslimien ja islamin vähemmistösuuntaukseen kuuluvien aleviittien suhteiden kärjistäminen.

Vasemmisto, joka vielä 1970-luvulla oli vahva, ei ole vieläkään toipunut armeijan kovakouraisen käsittelyn jälkeen.

Aleviitit ovat, kuten nimestä voi arvata, islamin neljännen imaamin Alin kannattajia, kuten shiiatkin. Päinvastoin kuin ainakin Iranissa uskonnollisesti jyrkät shiiat, Turkin aleviitit ovat maltillisia ja usein liittoutuneet maallisten voimien kanssa kilpailussa sunnienemmistön kanssa (samalla tavoinhan sunnien joukosta löytyy maltillisia ja jyrkkiä suuntauksia).

Nyt uusimmat tiedot kertovat laivaston esikunnassa syntyneestä Loukku -nimisestä suunnitelmasta. Sen idea on ollut uhkailla ja surmata tunnettuja ei-muslimeja tavalla, mikä kärjistäisi maan muslimien ja muiden välejä ja heittäisi epäilyksen AKP:n ylle. Siihen käytettäisiin äärikansallisia turkkilaisia ryhmiä.

Julkisuuteen vuotaneessa suunnitelmassa viitataan vuoden 1955 tapahtumiin, jolloin levitettiin perätöntä huhua nyky-Turkin perustajan Kemal Atatürkin Kreikassa sijaitsevaan syntymäkotiin kohdistuneesta tuhotyöstä. Huhu johti Istanbulin ”kristalliyöhön”, jonka aikana turkkilaiset nationalistit tuhosivat yli 5 000 kreikkalaisten, armenialaisten ja juutalaisten omistamaa liikettä ja asuintaloa. Tämän jälkeen melkein kaikki kreikkalaiset jättivät Turkin.

Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että kyseessä oli Turkin asevoimien salaisen palvelun hyvin tuloksellinen operaatio.

Tällaisia murhia on jo ollut: italialaisen papin murha vuonna 2006, kolmen kristityn lähetystyöntekijän murha 2007 ja armenialaisen Agos-nimisen kulttuurilehden päätoimittajan Hrant Dinkin murha 2007.

Murhat eivät kuitenkaan toimineet toivotulla tavalla. Turkkilaiset eivät enää reagoi niin alkukantaisesti kuin mitä tällaisten juonien laatijat ovat kuvitelleet. Monet turkkilaiset päinvastoin osoittivat solidaarisuuttaan huutamalla mielenosoituksissa: Olemme kaikki armenialaisia!

Laivaston juonittelijat haluavat nyt käyttää tätä asetelmaa hyväkseen. He suunnittelivat esimerkiksi nettisivuja, joilla hyökättäisiin AKP:ta vastaan ja arvosteltaisiin sen politiikkaa. Niminä voisi olla esimerkiksi www.tehditaltindayiz.com (meitä uhataan) ja www.agosasahipcikalim.com (puolustakaamme Agosia) – suunnitelman tultua julki tällaisia nettisivuja onkin perustettu, mutta pilailumielessä tai kaupallisista syistä.

Näihin tarkoituksiin oli ja hankittu Agosin tilaajaluettelo ja tilaajille oli luvassa uhkakirjeitä ja -soittoja. Istanbulin armenialaiskorttelien talojen seiniin aiottiin myös töhriä uhkauksia. Seuraava askel olisi tilata sopivilta kolumnisteilta sopivia juttuja ja järjestää tv-keskusteluja armenialaisiin kohdistuvasta uhasta. Tähän yhteyteen tulisi muistutus vuoden 1955 tapahtumista. Melkoisen kyynistä pohjustaa uusia likaisia temppuja saman tahon vanhoihin likaisiin temppuihin, mutta Turkissa tällaista vielä tapahtuu.

Tämän kampanjan idea olisi ollut antaa ulkomaailmalle sellainen kuva, ettei AKP:n hallitus pysty puolustamaan maan armenialaisia ja muita kristittyjä väkivaltaa vastaan. Tämä vaikuttaisi esimerkiksi neuvotteluihin EU:n kanssa, mutta myös orastaviin suhteisiin Armenian kanssa.

Turkki syntyi osmanivaltakunnan raunioista Mustafa Kemalin, myöhemmin Atatürkin, johtaman aseellisen taistelun kautta ja maan asevoimat ovat näihin päiviin asti katsoneet velvollisuudekseen ja oikeudekseen toimia maan politiikan ylituomareina.

Viimeinen täysimittainen sotilaskaappaus tapahtui vuonna 1980. Sotilassaappaiden jättämä jälki on ollut niin syvä, että pelkät uhkaukset ovat sen jälkeen riittäneet esimerkiksi kaatamaan hallitusta.

Vasemmisto, joka vielä 1970-luvulla oli vahva, ei ole vieläkään toipunut armeijan kovakouraisen käsittelyn jälkeen. Kaappaajien kirjoituttama perustuslaki vuodelta 1982 on edelleenkin voimassa ja pahasti jarruttanut ja vinouttanut yhteiskunnallista kehitystä. Kemalistien tasavaltalaispuolue, maan suurin oppositiopuolue, on vahvasti tukeutunut asevoimiin ja kaikin voimin pyrkinyt, maan oikeuslaitoksen vahvalla myötävaikutuksella, jarruttamaan kehitystä siviiliyhteiskunnan muodostamiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nyt Ergenekon-nimistä laajaa, korkeiden upseerien johtamaa salaliittoa vastaan on kaksi oikeudenkäyntiä vielä kesken. Viime kuukausina paljastuneet uudet juonet saattavat johtaa uusiin oikeudenkäynteihin. Taipuvatko kaikki upseerit tähän kehitykseen?

Turkin armeija näyttää ulospäin hyvin kurinalaiselta ja yhtenäiseltä. Viime vuosina sen sisältä on kuitenkin vuotanut tietoja kaappaussuunnitelmista. Ensimmäinen suuri paljastus Nokta-viikkolehdessä pari vuotta sitten johti lehden sulkemiseen. Sen jälkeen perustettuun Taraf-päivälehteen on säännöllisesti vuotanut salaista tietoa armeijan sisältä, ja lehti on monien yllätykseksi pystynyt pystyssä. Ilahduttava merkki siviiliyhteiskunnan vahvistumisesta.

Saattaa kuitenkin olla, että tietojen virta on tyrehtymässä. Viime viikolla laivaston eversti evp Belgütay Varimli surmasi itsensä hyppäämällä asuntonsa parvekkeelta Istanbulissa. Nyt monet uskovat, että hänet ajettiin itsemurhaan.

Varimlin ystävän mukaan hänellä on ollut hallussaan hyvin tärkeitä tietoja, ja hän on pyrkinyt välittämään niitä eteenpäin. Nimetön upseeri on viime viikkoina lähettänyt Ergenekon-jutun syyttäjille tärkeitä tietoja Toimintasuunnitelmasta taantumuksen kitkemiseksi ja nyt monet uskovat, että juuri Varimli oli tämä ”syväkurkku”. Varimli oli viime aikoina tuntunut erittäin hermostuneelta ja takaa-ajetulta. Ilmeisesti hän ei kestänyt painetta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sinisa Karan (vas.) voitti presidentinvaalit. Häntä onnitteli Milorad Dodik (toinen oikealta).

Bosnia-Hertsegovina on yhä etnisten jakolinjojen panttivanki – ja poliittisesti hauraampi kuin vielä kertaakaan 30 vuoteen

Ali Hamadi ruokkii laguunissa uivaa merikilpikonnaa Sansibarin Matemwessa.

Mikromuovi uhkaa tuhota miljoonia vuosia vanhan merikilpikonnalajin

Agnes Moyo on zimbabwelainen pienviljelijä, joka harjoittaa intwasaa, säilyttävää maanviljelyä.

Ruoka täytyy nostaa ilmastoratkaisujen keskiöön

Suuri osa Pakistanin lääkkeistä ja niiden raaka-aineista tulee Intiasta.

Pakistanin lääkevalvontaa kiristetään – Intian yskänlääkekatastrofin jäljet pelottavat

Uusimmat

Kuvassa ylhäällä näyttelijät Patrik Kumpulainen ja Andreas Kvisgaard.

Tahroja statuksessa – Édouard Louis’n romaaniin pohjautuvassa teatteriesityksessä lika kytkeytyy luokkaan

Yhdysvalloissa nähdään valtavia mielenosoituksia ICE-agentteja vastaan. Kuva on Minneapolisista.

Muistuttavatko Onni Rostilan puheet Ano Turtiaisen puheita? Ny kaivataan perussuomalaisten johdolta vastausta

Yhä useampaa uhkaa asunnottomuus Suomessa.

Hyvien vuosien jälkeen Orpon hallitus käänsi suunnan: Asunnottomuus kasvaa taas

Minja Koskela.

Huomaako hallitus? ”Köyhät on laitettu polvilleen, mutta velkaantuminen ei taitu”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pitävätkö porvaripuolueet työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja? Resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen

 
02

Hyvien vuosien jälkeen Orpon hallitus käänsi suunnan: Asunnottomuus kasvaa taas

 
03

Entä jos Trump onkin vain hullu?

 
04

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

 
05

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Katsomusaine ratkaisisi ongelmia: ”Koulujen arkea helpotettaisiin kertaheitolla”

28.01.2026

Eduskunnassa käydään huumekeskustelua, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä

28.01.2026

Vasemmistoliiton Koskela työttömyysluvuista: Hallitus katselee synkkää kehitystä kädet taskussa

27.01.2026

Työttömien määrä jatkoi kasvuaan – ”Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena”

27.01.2026

Bosnia-Hertsegovina on yhä etnisten jakolinjojen panttivanki – ja poliittisesti hauraampi kuin vielä kertaakaan 30 vuoteen

27.01.2026

Vuokrataso laskee muttei kaikilta: Asukas on kiinni vanhoissa vuokrasopimuksissa

26.01.2026

”Vahvaa poliittista ohjausta” – Ministeri Tavio puhui potaskaa

26.01.2026

Suomen suhde Trumpin Yhdysvaltoihin: ”Kiusallista mielistelyä”

26.01.2026

Pitävätkö porvaripuolueet työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja? Resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen

26.01.2026

Talouskuri, velkajarru ja sen vaikutukset naisiin

26.01.2026

On vaikea ymmärtää, miksi Jeneva Rosen höttöinen dekkari Täydellinen avioliitto on bestseller

25.01.2026

Mikromuovi uhkaa tuhota miljoonia vuosia vanhan merikilpikonnalajin

24.01.2026

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

23.01.2026

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

23.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset