Teknologiateollisuus on merkittävin elinkeino Suomessa. Elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka-ala työllistävät suoraan 258 000 suomalaista ja välillisesti lähes 700 000. Suomen koko viennistä sen osuus on 60 prosenttia.
Globaali investointilama ja taantuma on iskenyt erityisen vahvasti juuri teknologiateollisuuteen, jonka tuotteista 70 prosenttia menee vientiin. Alan liikevaihto supistui tammi-elokuussa 31 prosenttia viimevuotisesta ja tavaravienti väheni 40 prosenttia. Henkilöstö väheni tammi-syyskuussa seitsemän prosenttia eli 20 000:lla. Lomautusten piirissä on 54 000 henkilöä eli viidennes koko alan työvoimasta.
Vaikka maailmalla uskotaan taantuman jo taittuneen tai olevan taittumassa, tilanne ei tule helpottamaan. Investointilama maailmassa jatkuu pitkään ja markkinatilanne pysyy vaikeana. Teknologiateollisuus ry:n pääekonomistin Jukka Palokankaan mukaan merkkejä kysynnän elpymisestä ei ole. Pohjaa ei ole vielä saavutettu ja hän ennakoikin tilanteen olevan lähikuukausina edelleen vaikea. Lomautukset jatkuvat ja on vain ajan kysymys, koska ne muuttuvat laajemmiksi irtisanomisiksi.
Vuonna 1829 Kiina olisuurin talousmahti.Pohjaa ei ollavielä saavutettu.Teknologiateollisuudenmenestyksestä kiinnikoko yhteiskunta.Teknologiateollisuudenmenestyksestä kiinnikoko yhteiskunta.Lama vauhdittaa
Sekä teknologiateollisuuden työnantajat että työntekijät vaativat lakimuutosta, jonka mukaan lyhennetty työviikko palaisi työttömyyskorvauksen eli entisenkaltaisen sovitellun päivärahan piiriin. Tämä vähentäisi suoria irtisanomisia ja mahdollistaisi yrityksen toiminnan ja työntekijöiden ammattitaidon säilymisen. Pitkään työttömänä olleista vain osa palaa takaisin työelämään.
Palokankaan mukaan talousasiantuntijat ovat siitä yksimielisiä, että tästä lamasta toipuminen vie pitkään. Nopeata talouskasvua ei ole edessä. Hän mukaansa maailmalla voi olla edessä 1990-luvulla alkanut Japanin tie, jonka mukaan kasvu tulee olemaan nollaa tai lähellä nollaa.
Työllisyyden parantuminen tulee olemaan vielä hitaampaa. Taantumaa edeltävän työllisyysasteen saavuttaminen voi viedä yli kymmenen vuotta.
Tuotanto ulkomaille
Viime lamasta Suomi selvisi yleisen käsityksen mukaan pitkälti IT-alan ja etenkin Nokian nousun ansiosta. Tämä kuitenkaan ei ole koko totuus.
– Elektroniikkateollisuus kasvoi erittäin voimakkaasti, mutta silloin myös markka devalvoitiin ja laitettiin kellumaan. Tuollainen temppu oli tuolloin mahdollista ja markka devalvoituikin yli 40 prosenttia. Samaan aikaan maailmalla oli kysyntää. Kun hintakilpailukyky parani, niin vienti lähti vetämään, sanoo Palokangas.
Devalvaatioiden aika on kuitenkin ohi ja uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä. Palokankaan mukaan kilpailukykyä voidaankin parantaa vain toimintaympäristöä parantamalla. Tämä tarkoittaa kohtuuhintaisen energian turvaamista myös tulevaisuudessa ja laajan rintaman panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutusjärjestelmään. Hän mukaansa tähän kuuluu myös verotus, erityisesti pk-yritysten tuotekehityksen ja tutkimuksen verohuojennukset. Yhtiöveroaste vaikuttaa investointihalukkuuteen.
– Työmarkkinoilla tarvitaan joustavuutta. Yritykset ovat hyvin eri tilanteessa ja eri toimialoilla esimerkiksi palkkakustannuksilla on erilainen painoarvo, sanoo Palokangas.
Tuotannollisten työpaikkojen muutto ulkomaille kuitenkin edelleen jatkuu. Tällä hetkellä suomalaisille teknologiateollisuuden yrityksillä on enemmän työntekijöitä ulkomailla kuin Suomessa ja muutosta tähän kehitykseen ei tule. Rakennemuutos on globaali ja taantuma vielä sitä vauhdittaa.
Aiheesta enemmän Viikkolehdessä 4.12. sivuilla 20–25.
uutiskirje 