Schaumanin tehdasalue Lutakossa Jyväsjärven rannalla vapautui oikeaan aikaan ja tarjosi Jyväskylän kaupungin keskustalle tilaa laajentumiseen.
Jyväskylän Lutakossa aloitti vuonna 1912 toimintansa maan ensimmäinen vaneritehdas. Vesijättömaalle rakennetun tehdasalueen muuntuminen reilun kahden vuosikymmen kuluessa asuin-, toimisto-, opiskelu- ja messualueeksi on dokumentoitu perusteellisesti diplomi-insinööri Martti Päivänsalon kirjoittamassa teoksessa Lutakon muutos – Jyväskylän keskustaa tehtaan pohjille 1985–2009.
Wilh. Schauman Oy julkisti kesällä 1986 suuren maailman vision siitä, kuinka yhtiön tuotantolaitoksilta vapautumassa ollut Lutakon alue voisi kehittyä ”Manhattanin tyyliin” moderniksi kaupunginosaksi aivan keskustan tuntumassa ratapihan ja Jyväsjärven välissä.
Mitään Manhattania Lutakosta ei sentään kehittynyt, mutta 14 vuoden kuluessa vanha tehdasalue on muuntunut monitoimialueeksi, jossa asuu 2 500 ihmistä, ja jossa lisäksi on noin tuhat työpaikkaa ja 1 500 opiskelupaikkaa.
Teollisuuden säilymisestä kannettiin huolta
Lutakon muutos ei ollut suinkaan aivan kivuton, sillä esimerkiksi muutoksen alkuvaiheessa käytiin kovia vääntöjä teollisten työpaikkojen turvaamisesta paikkakunnalla. Schaumanin ja kaupungin välillä solmitun runkosopimuksen mukaan yhtiön piti rakentaa uusi vaneritehdas kaupungin alueelle. Tämä johti monien kiemuroiden jälkeen kuntaliitokseen ja Säynätsalon vaneritehtaan laajentamiseen.
Monia muutoksiakin matkan varrella tuli suunnitelmiin. Päivänsalon mukaan niistä suurimmat olivat messu- ja kongressikeskuksen jättäminen alueen keskelle sekä parkkipaikan tieltä jyrättäväksi aiotun Lutakon Tanssisalin säilyttäminen.
Lutakko auttoi kehitystä
Kaupungin kaavoitusosastolla projektipäällikkönä työskennelleen Päivänsalon mukaan Lutakko vapautui teollisuuskäytöstä kaupungin kannalta hyvin otolliseen aikaan.
– Jos Jyväskylän kaupungilla ei olidi ollut tarjota maata keskustan tuntumasta, Jyväskylän kehityksen kääntäminen nousuun ja kasvukeskukseksi ei välttämättä olisi onnistunut.
Tällä hetkellä Lutakon alueen uudisrakentamisesta on toteutettu noin 71 prosenttia. (KU)
uutiskirje 
