Jouluna kuluu rahaa ja se näkyy ja tuntuu myös liikkeellä olevan rahan määrässä. Joulukuussa euroalueella on kierrossa euroseteleitä yli 30 miljardin euron edestä enemmän kuin marraskuussa. Seteleiden määrä kasvaa viisinkertaista vauhtia normaalitahtiin verrattuna.
Tammikuussa valtaosa kiertoon tulleista lisärahoista taas palaa keskuspankkeihin niin että suurin piirtein prosentin kasvuvauhti kuukaudessa palautuu.
Jouluna pyörii pientä rahaa
Kaikkein eniten joulukuussa kasvaa viisikymppisten määrä. Niiden osuus lisäyksestä on arvolla mitattuna jopa puolet. Normaalisti euroalueella seteleiden arvosta vajaa kolmasosa on viisikymppisinä.
Kahdenkympin setelitkin kasvattavat osuuttaan. Sen sijaan satasen seteleitä tulee arvolla mitattuna lisää saman verran kuin niitä muutenkin on kierrossa ja viidensadan euron seteleitä selvästi vähemmän.
Automaattijakelu selittää seteleiden suosiota. Suomessa noin 85 prosenttia seteleistä jaetaan automaattien kautta. Siksi meillä viisikymppiset ovat arvoltaan suurin liikkeellä oleva nippu. Viisisataset, joita ei saa kuin pankin tiskiltä, tulevat vasta niiden jälkeen.
Koko euroalueella järjestys on toisin päin. Lokakuussa euroalueella liikkeellä olleesta 771 miljardin euron setelenipusta arvoltaan 36 prosenttia oli 500 euron seteleitä. Viisikymppisinä oli hieman vajaa kolmasosa. Kolmanneksi arvokkain nippu olivat noin 1,4 miljardia sadan euron seteliä.
Sen sijaan kahdensadan euron seteli ei tunnu kelpaavan oikein kenellekään.
Käteinen raha ei suinkaan loju pankkien holveissa. Valtaosin se on ihmisten ja yritysten hallussa.
Eurot katoavat maailmalle
Suomalaiset maksavat ostoksiaan innokkaasti korteilla. Vuosituhannen alussa korteilla maksettiin päivittäistavaraostoksista kolmasosa, nyt jo kaksi kolmasosaa. Viime vuonna korttia käytettiin Suomessa yli miljardi kertaa.
Silti euroaikanakin seteleiden määrä on koko ajan kasvanut ja Suomen Pankki laskee niitä jatkuvasti liikkeelle sitä mukaa kun niitä tilataan ja tarvitaan.
Suomen Pankissa on välillä koetettu selvittää, miksi innokkaan korttikansan maassa seteleiden määrä vain kasvaa noin miljardin euron vuosivauhtia, vaikka kasvu muualla euroalueella on jo taittumassa.
Erityistä ihmetystä on herättänyt viisisatasten kysynnän tasainen kasvu, vaikka mm. käytettyjen autojen osto ulkomailtakin on jo laantunut.
– Tuskin niitä kukaan repiikään, joten jokin muu käyttökohde tai varastointitarve kysynnän taustalla on oltava, miettii neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankin maksuvälineosastolta.
Suuremmista seteleistä merkittävä osaa häipyy todennäköisesti ulkomaille. Suomen Pankissa on arvioitu, että jo vajaa puolet täällä liikkeelle lasketuista euroseteleistä on mennyt muualle.
Oman rahan aikana markkaseteleitä ei kannattanut kovin paljoa ulkomaille levitellä muille kuin keräilijöille. Euro kelpaa muuallakin.