Suomen pääneuvottelijana Kööpenhaminan ilmastokokouksessa toiminut Sirkka Haunia kuvasi maanantaina olevansa ”lievästi pettynyt” kokouksen tuloksiin.
– Pettynyt siksi, että jouduimme hyväksymään poliittisen julistuksen sitovan sopimuksen sijaan, Haunia totesi ympäristöministeriön ja Ilmatieteenlaitoksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
– Tämä oli kuitenkin toiseksi paras vaihtoehto. Vaakalaudalla oli, että tähänkään ei olisi päästy.
Haunian mukaan kokous päätyi kaoottiseen tunnelmaan. Viime metreillä neuvottelivat keskenään 20 maata ja myöhemmin vielä pienempi porukka.
– Kokouksessa tapahtui myös uloskävelyjä. Tämä oli vaikein kokous, missä koskaan olen ollut.
Meksikossa jatketaan
Nyt tehty sopimus perustuu vapaaehtoisiin lupauksiin, joihin palataan seuraavassa ilmastokokouksessa Meksikossa ensi vuoden lopussa. Osa mukana olleista jatkaa neuvotteluja myös Bonnissa ensi kesänä.
– Sovimme lisäksi, että katsomme vuonna 2015, onko lämpötilan nousun suitsiminen enintään 1,5 asteeseen jatkossa mahdollista
Kööpenhaminan alkuperäinen tavoite oli, että lämpötila ei nouse yli kahta astetta. Siitä ei saatu sopimusta.
Myös EU oli pettynyt kokoukseen, kun sen jo lupaamaa 20 prosentin kasvihuonepäästöjen vähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä ei hyväksytty kokouksen julistukseen.
Ympäristöministeriön kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen totesi, että jos nyt ei tehty vuosisadan sopimusta, niin vuosikymmenten sopimus kuitenkin.
– YK:n kokousten ongelma on, että jokaisella maalla on yksi ääni. Myönteiseen suuntaan kuitenkin päästiin, koska ei valtionpäämiehiä kovin usein saada yhteisen pöydän ääreen.
Uosukaisen mukaan positiivista oli, että syntyi yhteinen paperi.
– Se pohjautuu selkeästi siihen, mitä vuoden 2007 Balin ilmastokokouksessa sovittiin.
Kööpenhaminassa puhuttiin myös kehitysmaiden rahoituksesta ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Ensimmäistä kertaa monet maat olivat sitä mieltä, että rahaa tähän pitää laittaa. Siitä ei löydetty sopua, kuinka paljon ja mihin rahaa pitäisi satsata, Uosukainen kertoi.
Teollisuusmaissa ymmärretään muutos
Ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan 80 prosenttia maailman kehittyneiden teollisuusmaiden ihmisistä on huolissaan ilmastonmuutoksesta.
– Se on hyvä, koska ilmastonmuutos tulee edistymään seuraavat 60 vuotta, emmekä voi välttyä sen seurauksilta.
Taalaksen mukaan meren pinta uhkaa tällä vuosisadalla nousta metrillä. Lämpötilan nousun pitämistä Kööpenhaminan tavoitteessa, kahdessa asteessa, hän pitää toistaiseksi utopiana.
lehti 