Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan marraskuussa oli työttömänä 224 000 ihmistä. Määrä nousi lokakuusta yhdeksällätuhannella ja viime vuodesta 63 000 henkeä eli lähes 40 prosenttia.
Marraskuussa työttömyysaste oli 8,5 prosenttia ja sen kausivaihtelusta puhdistettu trendi nousi jo yhdeksään prosenttiin. Työllisiä oli kaikkiaan 100 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten.
Palkansaajien keskuudessa jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien määrä on pudonnut vuodessa sadallatuhannella hengellä, jatkuvaa osa-aikatyötä tekevien määrä sen sijaan kasvanut muutamalla tuhannella. Suhteellisesti eniten eli yli kymmenen prosenttia on vähentynyt määräaikaista työtätekevien joukko.
15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi 21 prosenttiin.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa kirjoilla olevien työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuodessa yli kolmanneksella 274 000 ihmiseen.
Kasvu nopeinta
Varsinais-Suomessa
Työttömyys kasvoi voimakkaimmin Varsinais-Suomessa, 56 prosentilla. Seuraavina tulevat Uusimaa ja Pirkanmaa. Työttömyys on kuitenkin korkeinta Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Varsinais-Suomessa työttömyys kasvoi nopeimmin Salossa, peräti 71 prosenttia. Turun seudulla se oli toistaiseksi alhaisinta. STX:n Turun telakan irtisanomiset alkavat näkyä luvuissa ensi vuoden puolella.
Työttömyys on kasvussa maakunnan kaikissa kunnissa.
Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt kasvuun aluksi Salon ja Turun seuduilla tapahtuneen käänteen vuoksi. Heidän määränsä nousi vuodessa 38 prosenttia.
Toimet jäävät jälkeen
Huolimatta työttömyyden rajusta noususta vuoden sisällä, aktiivisen työvoimapolitiikan määrässä ei ole tapahtunut lisäystä. Erilaisten toimenpiteiden piirissä oli marraskuussa yhtä paljon ihmisiä kuin vuotta aikaisemmin.
Valtion tuen varassa yksityisiin yrityksiin ja kuntiin työllistettyjen määrä on laskenut selvästi. Myös vuorotteluvapaapaikoille työllistettyjä on vähemmän kuin aikaisemmin.
Valtiolla on etenkin nuoria vastavalmistuneita varten ollut 1 200 työllistämispaikan kiintiö, joka ensi vuona nousee 1 800 paikkaan.
Työvoimakoulutuksessa, työelämävalmennuksessa tai työmarkkinatuen työharjoittelussa olevien määrä oli marraskuussa kuusituhatta henkeä eli 14 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Nousu ei ole korvannut tuettujen työpaikkojen ja vuorotteluvapaasijaisten määrän vähenemistä.
Uutiseen ovat asioita selvittäneet UP/Heikki Lehtinen ja KU/Pekka Helminen.
uutiskirje 
