KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Kansaa kuunteleva järkimies

Edvard Gyllingin elämäkerta kertoo sekä hänen julkisesta elämästään että avioliitosta ja perheestä. Edvard Gylling ja Fanny Achrén avioituivat vuonna 1906.

Edvard Gyllingin elämäkerta kertoo sekä hänen julkisesta elämästään että avioliitosta ja perheestä. Edvard Gylling ja Fanny Achrén avioituivat vuonna 1906.

Viimeinen ruhtinas kertoo kiinnostavan tositarinan kovina aikoina eläneestä työväenjohtajasta.

Elias Krohn
26.12.2009 9.00
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

”Kelpaisi johtajaksi mille valtiolle hyvänsä”, ylisti Lenin Edvard Gyllingiä

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 14.8. 2009.

Anna-Lisa Sahlström: Viimeinen ruhtinas. Kertomus Edvard Gyllingistä. Suomentanut Liisa Ryömä. Teos & Söderströms 2009. 302 sivua.

Filosofian tohtori, tilastotieteilijä, päätoimittaja, kansanedustaja, punakaartin esikuntapäällikkö, Karjalan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja. Tätä kaikkea oli Edvard Gylling (1881–1938), yksi 1900-luvun alun suomalaisen työväenliikkeen merkittävimpiä hahmoja.

Lisäksi hän oli hellä puoliso ja perheenisä. Myös tämä puoli tulee vahvasti esiin Anna-Lisa Sahlströmin kirjoittamassa elämäkerrassa. Sahlström referoi ja siteeraa laajasti Gyllingin kirjeitä kihlatulleen, myöhemmälle vaimolleen Fanny Achrénille.

Gyllingin opiskellessa Berliinissä kirjeet ovat intohimoisia rakkauskirjeitä, joissa tosin loppupuolella saattaa olla poliittistakin pohdintaa. Sahlström pohtiikin, pyrkikö hän pitkillä lirputteluilla partapusuista ja kävelyretkistä uuvuttamaan mahdolliset sensorit.

Naimisiinmenon jälkeenkin Gylling joutuu eri syistä viettämään pitkiä aikoja erillään perheestä, joten kirjeitä on vaihdettu runsaasti. Dramaattisimmat kirjeensä Gylling kirjoitti kansalaissodan loppuvaiheissa valkoisten valtaamasta Viipurista, jossa hän piileskeli etsintäkuulutettuna. Kiinnijääminen olisi merkinnyt teloitusta.

Työläisten puolella
pahanakin aikana

Kansalaissodalla on kertomuksessa isohko rooli. Gylling näkee aseelliseen kapinaan ryhtymisen jo etukäteen tragediana ja ajaa sosiaalidemokraattisessa puolueessa väkivallatonta linjaa – toisin kuin hänen paras ystävänsä Jyväskylän lyseon ajoilta, Otto Wille Kuusinen. Kun puolueneuvosto äänestää vallankumouksen puolesta, Gylling eroaa puoluejohdosta. Mutta punaista hallitusta muodostettaessa hänestä tehdään raha-asiainvaltuutettu.

”Nyt te pojat olette keittäneet sellaisen sopan, ettei siitä hyvää seuraa. Mutta kun olen ollut työläisten puolella parempina aikoina, en nytkään voi jäädä pois”, hän sanoo tyytymättömänä.

Ei Gylling tietenkään sodasta vain vallankumouksellisia syytä. Sotaa edeltäneen eduskunnan viimeisen istunnon pöytäkirja loppuu hänen valkoisille vallanpitäjille osoittamiinsa sanoihin: ”Te provosoitte. Ajatte meitä kohti perikatoa ettekä edes halua neuvotella. Ette suostu neuvottelemaan nyt ettekä suostu jatkamaan huomenna, te haluatte sotaa.”

Huhtikuussa Viipuriin paennut Gylling nimitetään yleisesikuntapäälliköksi punaisen Suomen rippeille. Rooli on rauhantahtoiselle yliopistomiehelle outo.

Muiden punaisten paetessa Pietariin Gylling haluaa jäädä Viipuriin. Toisten lähtiessä hän nousee portaita ylös Viipurin linnaan ”viimeisenä ruhtinaana”. Hän haluaa neuvotella valkoisten kanssa, mutta he eivät tule piiruakaan vastaan ja valtaavat kaupungin.

Pitkän ja tuskaisen piileskelyjakson jälkeen Gylling onnistuu matkustamaan naamioituneena Helsinkiin ja sieltä turvaan Tukholmaan.

Jyrkkä ei henkilö-
palvonnalle

Suomeen ei ole paluuta, mutta Gyllingille urkenee uusi ura itärajan takana. V. I. Lenin on kirjoittanut päiväkirjaansa jo tavattuaan Gyllingin ensimmäisen kerran, että tämä kelpaisi johtajaksi mille valtiolle hyvänsä. Hän saa vastuulleen huomattavaa autonomiaa nauttivan Karjalan neuvostotasavallan.

Pitkien erilläänolovaiheiden jälkeen perhekin saa jälleen elää yhdessä Petroskoissa. Alkuvuosina myös tasavallalla menee hyviin: uusia kouluja avataan, suomenkielisten asema on hyvä, metsätalous ja kaivostoiminta kukoistaa. Kansa arvostaa ”Karjalan keisaria” johtajana, joka ”käyttäytyy kuin yksi meistä”.

”Ei ikinä”, Gylling sanoo, kun ehdotetaan Petroskoin nimen muuttamista Gyllinggradiksi Leningradin mallin mukaan.

Valoisalta näyttävä kehitys ei kuitenkaan jatku loputtomiin: Moskovan keskushallinto vastaa usein njet pienen luoteisen tasavallan pyyntöihin. Yhä suurempi osa vientituloista päätyy keskushallinnolle, Gyllingin hallinnon sananvalta vähenee ja ihmisten tyytymättömyys kasvaa.

Stalinin
vainojen uhri

Henkilökohtainen tragedia on toisen jalan amputaatio lääkärin väärän diagnoosin vuoksi. Gyllingin työtahtia se ei tunnu pahemmin haittaavan.

Kohtalokkaammat tragediat alkavat Josif Stalinin linjan kiristyessä ja vainojen alkaessa 1934. ”Valta riehuu”, kirjoittaa Sahlström. Karjalan tasavalta joutuu yhdeksi ”nationalismin vastaisen sodan” kohteeksi.

Gylling, jota Stalin oli aiemmin aktiivisesti tukenut, saa siirron Moskovaan. Muodollisesti hänellä on virka ja palkka ”kansainvälisen talouden asiantuntijana”, mutta häntä vastaan valmistellaan jo syytekirjelmää.

Kuusinenkaan ei asetu puolustamaan vanhaa ystäväänsä – ilmeisesti suojellakseen itseään. Tuskin hänen vetoomuksillaan olisi vaikutusta ollutkaan, Stalin ei ottanut ”armokirjeitä” vastaan. Gylling tuomitaan kuolemaan ”virheellisestä kansallisuuspolitiikasta” ja teloitetaan.

Esikuvaksi
nykypäiväänkin?

Sahlströmin teos on ensimmäinen kokonainen elämäkerta Edvard Gyllingistä. Mitään mullistavaa uutta tietoa siinä ei taida olla, mutta työväenjohtajan vaiheet tulevat esiin helppotajuisella ja kiinnostavalla tavalla. Kerronta on rentoa ja ilmavaa; tilanteisiin ja tuntemuksiin on helppo eläytyä.

Gylling näyttäytyy vaatimattomana ihmisjärkeen luottavana tiedemiehenä, joka osasi kuunnella kansaa. Sellaisesta asenteesta voisi olla jonkinlaiseksi esikuvaksi nykyvasemmistollekin.

Gyllingin tieteellinen toiminta ja ideologia jäävät teoksessa niukalle käsittelylle. Avoimeksi jää esimerkiksi se, missä määrin maltillisen sosialistin ajattelu mahdollisesti muuttui hänen siirtyessään neuvostokommunismin palvelukseen. Toisaalta kiihkeänä ja väkivaltaisena aikana tilanteet ja olosuhteet taisivat viedä miestä enemmän kuin ideologiat.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset