Sosiaaliturvassa riittää tekemistä jatkossakin
Maailma ei tullut vielä valmiiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta rakentaneen Sata-komitean työn jäljiltä. Sosiaaliturvan kehittämisessä riittää tekemistä vielä jatkossakin, tuumii SAK:ta viime viikolla työnsä päättäneessä Sata-komiteassa edustanut sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari.
Esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen tason korottamisen kohdalla veto jäi vajaaksi. Ensisijaisten tukien tulisi olla Näätsaaren mielestä sen verran korkealla tasolla, ettei ihmisen tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen.
Monet tahot ovat purkaneet pettymystään siihen, ettei perusturvaan saatu toivottua tasokorotusta. Samaiset tahot olisivat korottaneet perusturvaa kernaasi ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kustannuksella.
Tätä Näätsaari ei voi ymmärtää. Hänen mielestään on outoa, että moni köyhyystutkijakin on kääntynyt sellaiselle kannalle, että sosiaaliturva voidaan parantaa vain niistämällä etuuksia toisilta sosiaaliturvan saajilta.
– Eihän se niin voi mennä, että toisen köyhän asemaa parannetaan ottamalla pois toiselta köyhältä.
Tällainen asetelma oli komiteassa vuosi sitten, kun ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja perusturvaa ajettiin vastakkain. Hanke kuitenkin onnistuttiin torppaamaan. Umpisolmu ratkottiin työmarkkinajärjestöjen neuvottelemalla sosiaalitupolla, joka antoi uuttaa puhtia komitean työskentelylle.
Sen jälkeen komitea saattoi antaa yksimielisen välimietinnön peruslinjauksistaan ja hallitus päätti poimia komiteasta toteutettaviksi mm. takuueläkkeen ja joitakin etuuksien parannuksia.
Iso harjoitus
Sata-komitean harjoitus oli varsin iso. Komitea, sen neljä jaostoa ja yhdeksän alatyöryhmää piti kahden ja puolen vuoden ajan työn touhussa satakunta alan asiantuntijaa.
Näätsaaren mukaan komitea teki ansiokasta työtä ja henkikin oli hyvä, vaikka myös selkeät näkemyserot piirtyivät esille. Komiteasta löytyi ainakin perusturvan kannattajat, ansioturvan puolustajat ja valtion kirstun vahtijat.
Yksittäisiä ehdotuksia komitea tuotti puolensataa, joista tusinasta on jo tehty hallituksen esitys tai poliittinen päätös.
Pulmana raha
Komitean esityksiä toteutetaan julkisen talouden sallimissa rajoissa ja istuvan hallituksen harkinnan mukaan. Komitea tuotti raaka-ainetta seuraavankin hallituksen ohjelman käsikirjoittajille.
Komitean esitysten välittömät kustannusvaikutukset nousevat noin 640 miljoonaan euroon, joista 535 miljoonan menolisäyksistä on jo päätetty. Viime viikolla luovutetussa loppumietinnössä uusia ehdotuksia tuli 105 miljoonan euron edestä.
Toimiva sosiaaliturva myös vähentää kustannuksia. Jos työllistymistä onnistutaan aktivoimaan, sosiaaliturvan tarve vähenee ja verotulot kasvavat.
Kalleimmat uudistukset ovat kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen vajaat 200 miljoonaa euroa, takuueläke noin 110 miljoonaa euroa sekä työttömyysturvan aktivointitoimien kustannukset noin 100 miljoonaa euroa.
Komitean loppumietinnössä merkittäviä esityksiä ovat ainakin työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen, työttömyysturvan aktivointilisän korotus ja asumistuen yksinkertaistaminen.
Nykyisen hallituksen aikana toteutetaan uusista esityksestä niitä, jotka eivät maksa mitään tai hyvin vähän.