Matalapalkkatuella synnytetyn työpaikan hinta 40 000 euroa.
Vuonna 2006 aloitettu kokeilu työantajien matalapalkkatuesta ei juuri paranna työllisyyttä. Tuella on ylläpidetty ja synnytetty yhteensä 2200 työpaikkaa, kertoi ennen joulua julkistettu tutkimus, jonka ovat tehneet Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Raija Volk ja ekonomisti Hanna Karikallio.
Suurin työllisyysvaikutus tulee vanhojen työsuhteiden jatkumisena. Ilman matalapalkkatukea työsuhde olisi päättynyt 1300 työntekijällä. Lisäksi matalapalkkatuki on estänyt 140 työntekijän joutumisen työttömäksi. Pääasiassa työllisyysvaikutukset näkyvät julkisella sektorilla ja järjestöissä.
Työnantajille tukea surkeista palkoista
Vuonna 2007 matalapalkkatukeen käytettiin 86,2 miljoonaa euroa. Työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen vuosina 2006–2010 maksettujen palkkojen osalta. Tuen edellytyksenä on, että työnantajalla on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka palkka kokoaikaisesta työstä on 900–2000 euroa kuukaudessa.
SAK:ssa kokeilua pidetään epäonnistuneena. Tärkein peruste tuelle oli työttömyyden torjunta. Työnantajien tukeminen työvoimakustannuksia alentamalla ei kuitenkaan ole purrut työttömyyteen suurista puheista ja ennakkovakuutuksista huolimatta, sanoo SAK:n ekonomisti Ville Kopra. Myönteisesti tuki on kuitenkin vaikuttanut työtuntien määrään ja se on edistänyt kokoaikaisten työsuhteiden käyttöä.
– Työttömyyden alentaminen ei onnistu työvoimakustannuksia leikkaamalla edes talouden kasvuvuosina. Taantuma- ja lama-aikoina työvoimakustannusten merkitys työttömyyden kannalta on tätäkin pienempi, sillä ongelmana on kokonaiskysynnän puute, Kopra toteaa.
Työvoimakustannukset eivät keskeisiä työnantajille
Työvoimakustannusten alentaminen ei näytä olevan työnantajien kannalta keskeinen elementti työllisyyden tukemisessa edes matalapalkkaisten työntekijöiden osalta, koulutetummista ja korkeampipalkkaisista työntekijöistä puhumattakaan.
Ville Kopran mielestä matalapalkkatuki on myös kallis tapa edistää työllisyyttä. Syntynyttä työpaikkaa kohden tukea on tarvittu yli 40000 euroa vuodessa.
Hyvinvointipalvelujen tuki työllistäisi paremmin
Kopra muistuttaa, että työttömyys kohdistuu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti vähän koulutettuihin ihmisiin. Siksi työttömyyden nujertamiseksi tarvittaisiin kikkojen sijasta työvoiman kysynnän tukemista.
– Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointipalvelujen tukemisella vastaavanlaisilla panoksilla saataisiin todennäköisesti selvästi suuremmat työllisyysvaikutukset. Kuntien mahdollisuuksia palkata ja kouluttaa pitkäaikaistyöttömiä palvelukseensa pitää pikaisesti lisätä. Se toimii sekä elvytyskeinona lamassa että rakennetyöttömyyden madaltamiskeinona kasvukausina, Kopra ehdottaa.