Työ- ja elinkeinoministeriön ennen joulua julkaisema työolobarometri kertoi ammatillisen järjestäytymisasteen jatkaneen hidasta laskuaan. Sen mukaan ammattiliittoihin kuului palkansaajista tänä syksynä 71 prosenttia. Sen sijaan kasvussa oli niiden määrä, jotka kuuluvat pelkästään työttömyyskassaan.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, johon työolobarometrikin perustuu, palkansaajia oli tämän vuoden kolmannella neljänneksellä runsaat 2,1 miljoonaa. Tämän pohjalta ammattiliitoissa olisi syksyllä ollut jäseninä kaikkiaan 1,5 miljoonaa töissä olevaa palkansaajaa.
Määrä oli sama kuin vuoden 2004 työolobarometrin ja työvoimatutkimuksen perusteella. Mutta pudotusta viime vuodesta olisi ollut jopa satatuhatta jäsentä, sillä silloin palkansaajiakin oli saman verran enemmän.
Barometrin luvut heittelevät vuosittain sen verran, että kovin luotettavaa kuvaa ne eivät tilanteesta anna. Barometri ei myöskään huomioi haastatteluhetkellä työttömänä olevia tai opiskelija- ja eläkeläisjäseniä.
Taantuma tuo jäseniä
Toisin kuin työolobarometri antaa ymmärtää, monet ammattiliitot ovat tänä vuonna kertoneet kasvaneista jäsenmääristä. Yleensä taloudellisesti kovat ajat tuovatkin lisää jäseniä liittoihin. 1990-luvun lamavuosina ammatillinen järjestäytyminen nousi tähänastiseen huippuunsa. Silloin ammattiliittoihin kului 80 prosenttia palkansaajista.
Palkansaajakeskusjärjestöt saavat tiedot vuoden lopun jäsentilanteesta liitoista vasta myöhemmin talven ja kevään mittaan. Keskusjärjestöjen nettisivustojen mukaan niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on runsaat 2,2 miljoonaa. Tässä luvussa on mukana kaikki jäsenet.
Lisää vähentäjiä verotuksessa
Verottaja pitää tilastoa siitä, kuinka moni ihminen on saanut palkkatulonsa verotuksessa vähennyksiä ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksuista. Vuonna 2004 näitä vähennyksiä sai kaikkiaan 1,9 miljoonaa ihmistä.
Viime vuonna määrä oli noin 40 000 henkeä suurempi eli määrä oli kasvanut parilla prosentilla. Kaikkein eniten on kasvanut näitä vähennyksiä saavien maataloudenharjoittajien ja yrittäjien sekä eläkeläisten määrä.
Samaan aikaan palkkatuloista tehtävää työtulovähennystä saavien määrä kasvoi viisi prosenttia hieman yli 2,8 miljoonaan ihmiseen. Tämän vähennyksen saa palkkatulosta riippumatta siitä, kuinka säännöllistä tulo on.
Verottajan tilastoissa palkkaa saavia onkin noin neljäsosa enemmän kuin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa palkansaajia. Jälkimmäisessä palkansaajaksi luetaan vain vähintään kymmenen tuntia viikossa palkkatöitä tehneet.