Suomen rautateillä keskitytään lähitulevaisuudessa nykyisen rataverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen.
Suomessa on tällä hetkellä eri tavoin vireillä ennätyksellinen määrä uusia ratahankkeita. Joitakin tehdään alustavia selvityksiä, jotkut ovat yleissuunnitteluvaiheessa.
Johtaja Kari Ruohonen Liikennevirastosta totesi keskiviikkona RATA 2010 -seminaarissa Jyväskylässä, että pääpaino on kuitenkin nykyisen rataverkon kunnossapidossa ja kehittämisessä entistä tehokkaammaksi, täsmällisemmäksi ja turvallisemmaksi.
Haasteena rataverkosta vastaavilla ovat myös aikansa palvelleet järjestelmät ja ratarakenteet.
– Vanhaa ei kannata vain uusia, vaan samalla on tehtävä toiminnallisia parannuksia.
Esimerkkinä Ruohonen mainitsi ratapihat, joiden toimintoja on mahdollisuus huomattavasti tehostaa.
Lahden oikorata on menestystarina
Vanhojen yhteyksien parantamisen lisäksi rautateillä on tarvetta myös uusille ratalinjoille. Ruohonen luonnehti Kerava–Lahti-oikorataa koko Itä-Suomen kannalta menestystarinaksi.
– Uusi ratalinja oli ensimmäinen 30 vuoteen. Rakentaminen onnistui aikataulussa ja kustannusraameissa. Matkustusajat ovat lyhentyneet ja matkustajamäärät kasvaneet.
Näköpiirissä on Ruohosen mukaan muitakin ratalinjoja, joista toiset ovat kiireisiä, mikäli rautatieliikenteen osuutta halutaan kasvattaa. Suurinta osaa hän piti kuitenkin tulevaisuuden varauksina.
Tänä vuonna rataverkon kehittämiseen investoidaan yli 300 miljoonaa euroa. Suurin haaste on saada Lahti–Luumäki sekä korvausinvestointina tehtävä Luumäki–Vainikkala nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen edellyttämään kuntoon kuluvan vuoden aikana.
– Myös Kehäradan rakentaminen pääkaupunkiseudulla on täydessä käynnissä. Tunneleita louhitaan koko pituudelta ja Vantaanjoen yli tehdään ratasilta.
Liikenne uudella kaupunkiradalla alkaa näillä näkymin vuonna 2014.
Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on liikenneviraston tietojen mukaan 5 919 kilometriä, josta 3 067 kilometriä on sähköistetty.
uutiskirje 
