Avoimuuden korostaminen paloasemien toiminnassa liittyy Pekka Myllyniemen esittämään tavoitteeseen tehdä pelastustoimi laajemmaksi toiminnaksi, entistä enemmän yleisen turvallisuuden suuntaan. Tämä tarkoittaa muun muassa suurempaa vastuuta yleisestä onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Toisena avainasiana Myllyniemi korostaakin pyrkimystä nostaa ennaltaehkäisevä toiminta pois operatiivisen valmiuden varjosta pelastuslaitoksen työssä. Ennaltaehkäisevä toiminta on merkittävässä asemassa juhlapuheissa ja tavoiteohjelmissa. Todellisuus on kuitenkin jotain toista.
Suuri muutos
Kulttuurissa
Pekka Myllyniemi kutsuttiin selvittämään vaihtoehtoja palomiesten nykyiselle urapolulle hallituksen päätettyä viime vuoden maaliskuussa kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemen esityksestä, ettei paluu palomiesten muita alempiin eläkeikiin ole mahdollinen. Palomiesten työn rasittavuutta ei kielletty, mutta heidän eläkkeittensä tulee noudattaa yleistä linjaa aikana, jolloin pyrkimyksenä on eläkkeelle siirtymisiän nostaminen.
Myllyniemen lähtökohtana oli määritellä palomiehen urasta vanhuuseläkeikään saakka kattava kokonaismalli. Suurta muutosta nykyiseen kulttuuriin tarkoittavan mallin Myllyniemi jakaa kolmeen osaan. Palomiehellä tulee olla osaaminen ennaltaehkäiseviin ja pelastustoimintaa tukeviin toimintoihin. Osalla heitä kykyä raskaisiin pelastustehtäviin ja mahdollisimman suurella osalla kyky osallistua muihin hälytystehtäviin.
Henkilöstö sijoittuisi näihin tehtäviin fyysisen ja psyykkisen toimintakykynsä sekä perus- ja erikoisosaamisensa mukaan, ja Myllyniemi korostaa, että nämä tehtävät ovat pelastustoiminnan kulttuurin kannalta yhtä olennaisia, ja yhtä tärkeitä.
Avataan
paloasemat
– Avataan paloasemat yhteiskuntaan, konkretisoi Myllyniemi ajatusta turvallisuusalan palvelukeskuksesta, jossa palomiehet työskentelisivät uuden kulttuurin mallin mukaisissa erilaisissa tehtävissä.
Vakinaiset paloasemat ovat tänään melkein järjestään hyvin suljettuja yhteisöjä. Ne Myllyniemi muuttaisi keskuksiksi, joista yhteisöt ja yksityiset saisivat muun muassa kaikenlaista turvallisuusvalistusta.
Kaikenlaisella Myllyniemi viittaa tapaturmiin ja onnettomuuksiin, joita tapahtuu niin kodeissa kuin muualla. Koti- ja tapaturmien määrä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kaksinkertaistunut. Vuonna 2006 kuoli tapaturmiin 3084 henkilöä.
Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikulan mukaan palomiehet pitävät hyvänä alan kehittämistä. Ilman lisäpanostuksia eivät palomiesten uudet urat hänen mukaansa kuitenkaan toteudu.
– Pelastustoimessa ja sen tehtäväkentän laajentamisessa on ollut ennenkin uusia ideoita, jotka ovat kaatuneet rahoituksen ja tuen puutteeseen.
Ydintoiminnat
varmistettava
– On huolehdittava, ettei taas kerran käy niin, Nikula vaatii.
Nikula uskoo, että pelastuslaitoksilla on mahdollisuus rakentua johtaviksi turvallisuusasiantuntijoiksi ja -kouluttajiksi, mutta hän edellyttää myös, että valtioneuvosto ei sysää palomiesten ikääntymis- ja urakehitysongelmaa yksin 22 pelastuslaitoksen niskaan.
– Esitetty uusi laaja-alainen pelastustoimi tulee rakentaa nykyisen pelastuslaitoksen ydintoiminnan eli toimintavalmiuden ympärille. Pelastusyksiköiden 60 sekunnin ympärivuorokautisesta välittömästä lähtövalmiudesta pidetään kiinni. Sen varmistamiseen on löydyttävä riittävästi palomiesten virkoja, edellyttää Palomiesliiton puheenjohtaja.
uutiskirje 
