Heinolan kaupungin tunnuslause ”Virta vie Heinolaan” ei anna oikeaa kuvaa kaupungin tämän hetken tilanteesta. UPM:n päätös sulkea Heinolan saha ja vaneritehdas vei lähes 300 työpaikkaa ja myös kaupungin väkimäärä on valahtamassa alle 20 000 asukkaan rajan.
Heinolan työllisyyskehitys näyttää synkältä. Vuosi sitten kaupungissa oli 1 060 ihmistä työttömänä, tuoreimman tilaston mukaan jo 1 652. Työttömyysprosentti on vuodessa pompannut 10,9:stä 17,2:een.
Heinolan kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen Matti Seppä sanoo UPM:n työpaikkojen menetysten tuntuvan kaupungin taloudessa, vaikka väki vielä pääosin saa ansiosidonnaista päivärahaa.
Heinola nosti tälle vuodelle veroprosentin 21:een, mutta silti talous on tiukka. Seppä arvelee työpaikkojen vähennyksen heijastuvan pian myös kaupungin asukaslukuun. Poismuuttoa jarruttaa se, ettei työpaikkoja ole juuri muuallakaan tarjolla ja että asunnoille ei kovin helposti löydy ostajia.
– Heinolassa on toitotettu, että kaupungin asukasluku on yli 20 000. Heti maalaiskunnan liitoksen jälkeen se oli jopa 22 000, mutta putoaa jo ensi vuoden puoliväliin mennessä alle 20 000:n rajan, Seppä ennustaa.
Lisää työllisyyshuolia Heinolan päättäjille tuo tieto siitä, että 300 ihmistä työllistävää Reumasäätiön sairaalaa uhkaa maksuvalmiuskriisi ja toiminnan jatkuminen nykymuodossa on epävarmaa.
Matti Seppä ei näe Heinolalle muuta ulospääsyä kuin suuntautumisen muiden Päijät-Hämeen kuntien kanssa liitokseen Lahden kanssa.
– Heinola on pakkorakosessa, muuten ihmiset äänestävät jaloillaan. Heinolan seutukunta on lakkautettu ja kuulumme jo nyt Lahden seutukuntaan. Kaikki viittaa siihen, että suurkunta on tulossa. Valtiovaltakin näyttää toimivan määrätietoisesti siihen suuntaan.
Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä ovat mukana Artjärvi, Hartola, Hollola, Heinola, Hämeenkoski, Kuhmoinen, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki. Seppä pitää yhtä Päijät-Hämeen kuntaa järkevänä ratkaisuna.
– Kipeäähän se tekee. Uskon kuitenkin, että heinolalaisten palvelut turvataan ja verotus varmasti kevenisi.