Suuret ja monipuoliset kaupunkiseudut ovat selviytyneet taloustaantuman tuomista vaikeuksista parhaiten.
Kuntaliiton julkaiseman vuoden 2010 Rakennemuutoskatsauksen mukaan Suomi on muuttumassa muutamien keskuskaupunkien maaksi. Esimerkiksi väestönkasvu on ollut nopeinta juuri suurten kaupunkien lähialueilla.
– Työpaikat katoavat, suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä ja huoltosuhde heikkenee erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla. Maaseutu autioituu hiljalleen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.
Taantuma on raportin mukaan iskenyt rankimmin Kainuuseen, Lappiin ja Pohjois-Karjalaan. Myös vanhat teollisuusmaakunnat Etelä-Karjala, Satakunta ja Kymenlaakso ovat pudonneet heikosti kehittyvien maakuntien joukkoon.
Uusimaa on edelleen vetovoimaisin kaikilla talouden mittareilla mitattuna. Seutukuntien kärkijoukkoon ovat kivunneet myös menestyneiden maakuntien keskusseudut, kuten Oulu, Salo, Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Porvoo, Seinäjoki, Vaasa ja Turku.
Hurjin tuotannon vuosikasvu on ollut Salossa. Sen kahden vuosikymmenen vuosikasvu on ollut keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet.
– Lama vaikuttaa tietenkin myös suurten kaupunkiseutujen talouteen. Teollisuuden saneerauspaikkakuntien ja viennistä riippuvaisten paikkakuntien tilanne on vaikein, Kietäväinen sanoo.
Kuntien palvelujen turvaamiseksi tarvitaan Kietäväisen mielestä merkittävää kuntien valtionosuuksien lisäystä jo tänä vuonna, kuntien toimintaa ohjaavan normiston joustavoittamista sekä ehdotonta uusista tehtävistä pidättäytymistä.
– Kuntien veropohjaa täytyy laajentaa kuntien verotulojen lisäämiseksi. Jäteveron tuotto on siirrettävä kunnille mahdollisimman pian. Kuntien on omalta osaltaan jatkettava kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja vauhditettava sitä.
uutiskirje 
