Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie vastustaa presidentin vallan heikentämistä ulkopolitiikassa. Hän arvioi, että Christoffer Taxellin johtaman perustuslain tarkistamiskomitean mietintö johtaisi tähän.
Lapintie on komitean jäsen ja jätti eriävän mielipiteen sen keskiviikkona oikeusministeri Tuija Braxille luovuttamaan mietintöön.
– En voi hyväksyä sitä, että presidentin todellista asemaa muutetaan kiertoteitse, Lapintie sanoi luovutuksen tiedotustilaisuudessa.
Tällä hän viittaa siihen, että mietinnön tekstissä presidentti johtaa yhä ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, kuten nytkin.
– Vaikka esityksessä säilytetään lain muotoilu, komitea kuitenkin esittää presidentin vallan tosiasiallista riistämistä muuttamalla päätöksentekotapaa, hän sanoo.
Hänestä se ei sovi tilanteessa, jossa kansa valitsee presidentin.
Kuka on eduskunta?
Lapintie ei kaventaisi presidentin valtaa tilanteissa, joissa tämä on erimielinen valtioneuvoston kanssa. Nykylain mukaan presidentti ei ole sidottu valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen silloin, kun valtioneuvosto tuo uudelleen päätettäväksi asian, jota presidentti ei ensimmäisellä kerralla hyväksynyt valtioneuvoston esittämässä muodossa.
– Komitean kanta taas merkitsisi käytännössä sitä, että tällaisessa tilanteessa kansainvälisissä asioissa presidentti on sidottu valtioneuvoston uuteen ratkaisuehdotukseen, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa.
Ongelma on se, ketkä päättävät eduskunnan kannasta.
– Eduskunnan kanta voi olla vaikkapa ulkoasiainvaliokunnan kanta. En pidä oikeana, että valiokunta voittaa presidentin, Lapintie sanoo.
Hänestä valiokunnan parlamentaarista merkitystä nakertaa se, että valiokunnassa on vain suurimpien puolueiden edustajia.
Kansainvälisiä asioita ovat muun muassa jäsenyys kansainvälisessä järjestössä ja Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon.
– Kyse ei ole vähäpätöisestä muutoksesta. Tällä tavalla komitean enemmistö pyrkii kiertokautta toteuttamaan presidentin itsenäisen päätösvallan riistämisen. Sitä ei tohdita suoraan esittää niin kuin alun perin oli aikomus.
Hänestä komitean ehdotus synnyttää enemmän ristiriitoja presidentin ja valtioneuvoston valta-asemista ulkopolitiikan johdossa kuin ratkaisee niitä.
Pääministerille lisää valtaa
Lapintie toteaa, että komitean ehdotukset vahvistavat jo ennestään vahvan pääministerin ja hallitusten asemaa suhteessa koko eduskuntaan.
– Muutosta on perusteltu sillä, että se vahvistaisi parlamentarismia, mutta näin ei käy nykytilanteessa, jossa hallituspuolueet ovat vahvoilla, hän toteaa.
– Se ei lisää eduskunnan vaan pääministerin valtaa.
Hänen mukaansa oppositiopuolueille jätetään yhä vähemmän tilaa vaihtoehtojen esittämiselle. Hän myös huomauttaa, että asiantuntijat ovat arvioineet, että eduskunnassa hallituspuolueiden asema suhteessa oppositiopuolueisiin on selvästi vahvistunut 2000-luvulla.
Yhden lautasen kattaukseen
Komiteassa enemmistö haluaa lisätä pääministerin tehtäviä säännöksellä, jonka mukaan pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Lapintien mielestä on outoa, että lisäksi kolmansienkin maiden, kuten Venäjän tai Yhdysvaltojen, kanssa pidettävissä EU-kokouksissa Suomea edustaa pääministeri tai tämän sijainen eli toinen ministeri, muttei koskaan presidentti.
Mietinnön vallanjako ihmetytti toimittajiakin mietinnön tiedotustilaisuudessa. Siellä kysyttiin, onko ulkopoliittinen valta nyt jotenkin lisääntynyt, kun sanotaan sekä eduskunnan että valtioneuvoston eli käytännössä hallituksen valtaa lisättävän, mutta samalla presidentin valta pysyy ennallaan.
Mietintö lähtee nyt lyhyelle lausuntokierrokselle. Hallituksen on tarkoitus saada siitä esitys eduskunnalle huhtikuun loppuun mennessä.