Taxellin komitean yksimielisyys mureni
Perustuslain muutostarpeita pohtinut Christoffer Taxellin komitea korostaa pääministerin asemaa Suomen EU-politiikan johdossa.
Keskiviikkona mietintönsä jättänyt komitea esittää, että pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja muissa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativissa EU-kokouksissa.
Poikkeustapauksissa ja hallituksen niin päättäessä myös presidentti voisi osallistua kokouksiin pääministerin lisäksi, mikäli EU:n järjestelmä sen sallii. Tällöinkin Suomen ääntä käyttäisi pääministeri.
Lakiesityksen perustelujen mukaan merkittävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa unioniasioissa pääministeri ja hallitus toimivat läheisessä yhteistyössä presidentin kanssa Suomen kantoja muodostettaessa.
Ulkopolitiikan johtamista koskevaan perustuslain 93 pykälään komitea ei esitä muutosta. Sen mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Komitea esittää muutosta tilanteeseen, jossa presidentin ja valtioneuvoston kannat eroavat toisistaan. Tällöin voittaa hallituksen kanta, jos eduskunta on hallituksen kanssa samaa mieltä.
Hallituksen esitykset veisi jatkossa eduskuntaan hallitus. Presidentti antaa nykyisin muodollisesti hallituksen esitykset eduskunnalle presidentin esittelyissä. Lakien vahvistaminen säilyisi jatkossakin presidentillä.
Ministeriöiden kansliapäälliköiden nimitys siirtyisi esityksessä presidentiltä hallitukselle.
Hallituspuolueet kannattavat
Suurta yksituumaisuutta tavoitellut Taxellin komitea päätyi lopulta kuitenkin epäselvään tilanteeseen. Esityksen takana ovat hallituspuolueiden edustajat. Kolme neljästä oppositiopuolueesta jätti mietintöön omat eriävät mielipiteensä.
Sosialidemokraattien komiteaedustajat eivät jättäneet eriävää mielipidettä, mutta eivät esityksiä suoralta kädeltä tukeneetkaan.
Johannes Koskinen ja Heli Paasio antoivat lausunnon, jonka mukaan SDP ottaa ehdotuksiin tarkemmin kantaa vasta lausuntopalautteen ja kansalaiskeskustelun jälkeen hallituksen esityksen ja eduskuntakäsittelyn pohjalta.
Koskinen ja Paasio kytkivät kantansa vaalijärjestelmää koskevaan perustuslakiuudistukseen. Vaalilakiuudistuksessa työryhmän enemmistö esittää eduskuntavaaleihin tasauspaikkajärjestelmää, jossa puolueen vaalipiirissä saamat äänet jyvitetään valtakunnalliseen kannatukseen.
– Perustuslain muutosesityksiä on puntaroitava kokonaisuutena: tuovatko ne selkeyttä vai sekaannusta, kohentavatko kansanvaltaa ja kansalaisten todellisia vaikutusmahdollisuuksia, Koskinen ja Paasio toteavat.
Valtaa viedään
Kaikkein kriittisin Taxellin komitean esityksiin on vasemmistoliitto. Annika Lapintien mukaan komitea pyrkii kiertokautta riistämään kansan vaaleilla valitseman presidentin itsenäistä päätösvaltaa.
Lapintien tulilinjalla on komitean muutosesitys, joka sitoisi presidentin päätöksen hallituksen ja eduskunnan yhtenevään kantaan. Esitys heikentäisi hänen mukaansa olennaisesti presidentin valtaa ulkopolitiikassa ja keskittäisi sitä entisestään vahvalle pääministerille.
Lapintien mielestä eduskunnan valta ei esityksessä kasvattaisi.
Myös kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten edustajat arvostelivat presidentin vallan kaventamista.
Taxellin komitean keskeiset ehdotukset
66§
Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja muissa ylimmän johdon edustusta vaativassa EU:n toiminnassa.
Muu toiminta tarkoittaa valtiopäämiesten epävirallisia tapaamisia ja ns. EU:n kolmas maa -kokouksia. Niissä EU ja sen jäsenvaltiot kokoontuvat päämiestasolla unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmien edustajien kanssa.
Lain perusteluissa todetaan, että valtioneuvosto voisi poikkeuksellisesti päättää, että pääministerin lisäksi tasavallan presidentti osallistuisi EU-kokoukseen, jos EU:n järjestelmä sen sallii. Tällöinkin pääministeri käyttäisi Suomen äänivaltaa.
58§
Jos presidentti ja hallitus ovat erimielisiä, laki palautuu valmisteluun. Uudessa käsittelyssä hallituksen esitys voittaa, jos se vastaa eduskunnan kantaa asiassa.
53§
Kansalaisaloite: Vähintään 50 000 äänioikeutetulla on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi.
126§
Laista poistuu maininta, jonka mukaan tasavallan presidentti nimittää ministeriöiden kansliapäälliköt.
Se tarkoittaa nimityksen siirtymistä hallitukselle.
lehti 