Vancouverin talviolympialaisten kisa-aikataulu on hankala. Edessä voi olla valvottuja öitä, heräämisiä aamuyöllä ja päiväväsymystä.
Työterveyslaitoksen unitutkija, dosentti Mikael Sallinen kehottaa suhtautumaan univajeeseen vakavuudella.
– Jos menee yhden viikon kuuden tunnin yöunilla, väsymys vastaa noin 0,5–1,0 promillen humalatilaa, Sallinen sanoo.
Vireys nousee ja laskee aaltomaisesti.
– Lyhyistä yöunista huolimatta vireystila nousee aamulla heräämisen jälkeen aina puoleen päivään saakka.
– Alkuiltapäivään tulee normaalistikin väsymysaalto. Jos on nukuttu normaalia vähemmän, tämä alkuiltapäivän väsymysaalto voimistuu. Väsymyspiikki on pahimmillaan iltapäivällä kello 14–16. Sen jälkeen tilanne paranee alkuiltaa kohti, ja väsymys voimistuu taas myöhemmin illalla.
Univaje syö tervettä
Sallisen mukaan kasautuva univaje virittää elimistön hälytystilaan, ja altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille.
– Ihminen luulee palautuvansa nopeammin univajeesta kuin oikeasti palautuu. Jos univajeelle altistettu koehenkilö nukkuu täydet kahdeksan tunnin yöunet, hänelle tulee ensimmäisenä kokemus virkeämmästä olosta, vaikka toimintakyvyn mittaukset eivät tätä kokemusta vielä tue.
Vireyteen vaikuttavat yöunen pituus ja yhtenäisyys.
– Kaksi kolmen tunnin pätkää, joissa on valvomista välissä, ei ole sama asia kuin kuusi tuntia yhtenäistä unta. Eli väsymys riippuu paljon siitä, miten olympialaisten katsominen rytmittää unta, Sallinen sanoo.
Univelalla on selvimmät vaikutukset tehtävissä suoriutumiseen, koettuun uneliaisuuteen ja energisyyden kokemiseen. Univaje heikentää myös valppautta. Sallisen mukaan tauotus, esimerkiksi niskahartiajumppa, parantaa jossain määrin suoriutumista, mutta ei vähennä koettua uneliaisuutta. Tauotuksen edullinen vaikutus häviää kokonaan, jos univajeöitä tulee useita peräkkäin.
Kasautuva univaje heikentää myös niin sanottua taitomuistia, jolloin esimerkiksi uusien koneiden tai laitteiden käytön oppiminen on normaalia vaikeampaa.
Perintötekijöilläkin vaikutusta
Aamu-unisuus ei johdu pelkästään huonosti nukutuista öistä. Myös perintötekijöillä ja iällä on vaikutusta. Nuoret ovat luonnostaan aamu-unisempia kuin vanhat.
– Aamu- ja iltaunisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa. Noin 80 prosenttia ihmisistä on jotain aamu- ja iltatyyppisten väliltä, ja äärityyppejä on noin 20 prosenttia, Sallinen sanoo.
Omaa kelloaan voi siirtää jonkin verran, vaikka aamu-unista ei kokonaan voi muuttaa iltauniseksi.
– Aamu- ja iltatyyppisyys on melko pysyvä ominaisuus. Sitä voi yrittää muuttaa samalla tavalla kuin matkustettaessa yritetään sopeutua eri aikavyöhykkeisiin.
Vuorokausirytmiä voi siirtää yhden tunnin vuorokaudessa. Keskeinen tekijä on altistuminen valolle ja pimeälle.
– Paras vaihtoehto olisi aamuauringon paiste, mutta sen voi korvata puolen tunnin annoksella kirkasvalolampun paistetta.
Vuorokausirytmiä voi aikaistaa myös uni- tai nukahtamislääkkeillä, mutta niiden käyttöä ei suositella, koska jotkut niistä saattavat vaikuttaa vielä aamullakin.
– Tyypillisin vaikutus unilääkkeiden käytön jälkeisenä päivänä on tokkurainen olo. Myös reaktioajat voivat olla aamulla tavallista pidempiä, mikä on otettava huomioon, jos lähtee ajamaan autoa, Sallinen huomauttaa.
Talviolympialaisten avajaiset ovat lauantaina kello 4.00 Suomen aikaa. Kisalähetykset alkavat noin klo 19.00 ja päättyvät aamulla noin klo 9.00. Päätösseremoniaa vietetään maanantaina 1. maaliskuuta kello 3.30 alkaen.
lehti 