Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien kehittämiseksi. Ministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki kiistää, että Suomi olisi terveyspuolen tietojärjestelmien takapajula.
– Minun oma arvioni on, että äärimmäisen pienillä resursseilla on saatu paljon aikaan, Välimäki sanoi ministeriönsä seminaarissa keskiviikkona.
Suomen perusongelmana on eri tietojärjestelmien päällekkäisyys. Käytössä on kahdeksan laajemmin levinnyttä sähköistä potilaskertomusjärjestelmää ja yli 60 pienempää järjestelmää, jotka on räätälöity jotain kapeaa erityistehtävää varten.
Ministeriön tavoitteena on kerätä eri tietojärjestelmät yhdeksi kansalliseksi järjestelmäksi. Tehtävä on vaikea.
Ministeriössä tehtävää verrataan talon korjaamiseen.
– Kaikki tietävät, että vanhan talon perusteellinen korjaaminen on vaikeampaa kuin kokonaan uuden rakentaminen, Välimäki sanoo.
Välimäki kannattaa ajatusta, että julkisen sektorin tietojärjestelmien koordinointi keskitettäisiin valtiovarainministeriöön.
– Jo 1990-luvun puolivälissä toivoimme, että VM koordinoisi tätä.
Hän huomauttaa, että järjestelmää ei saada korjattua ilman riittäviä resursseja. Taloustaantumasta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriön mielestä nyt olisi oikea aika tehdä lisäsatsauksia.
– Taloustaantumassa pitää priorisoida, ja mielestämme tämä kuuluu prioriteettilistalle.
Yhdeksän miljoonaa vuodessa
Viime vuosina sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa terveydenhuoltojärjestelmien sähköistämiseen on varattu noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Kehittämispäällikkö Anne Kallio pitää summaa suhteellisen pienenä.
– Sillä saisi vain puoli kilometriä moottoritietä, Kallio vertaa.
Kallio huomauttaa, että summa on vain noin 0,056 prosenttia terveydenhuollon menoista.
– Tämä investointi maksaa itsensä helposti takaisin, jos terveydenhuolto tehostuu, Kallio summaa.