Hallitus löi torstaisessa istunnossaan lukkoon esityksensä vaalijärjestelmän uudistamisesta. Samassa yhteydessä päätettiin eduskuntavaalien ja presidentin vaalien ajankohdan muuttamisesta.
Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan eduskuntavaalijärjestelmän uudistus toteuttaa suhteellisen vaalitavan ja oikeudenmukaisen vaalituloksen toteutumisen mahdollisimman hyvin.
Nykyistä järjestelmää on arvosteltu siitä, että se nostaa pienissä vaalipiireissä eduskuntapaikkaan oikeuttavaa äänikynnystä kohtuuttoman korkeaksi ja suosii suuria puolueita.
Uudistus perustuu muutamin muutoksin Lauri Tarastin työryhmän esityksiin.
Esityksessä koko maa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) muodostaa yhden vaalialueen eli kunkin puolueen paikkamäärä määräytyy koko maassa saatujen äänien perusteella.
Kokonaispaikkaluku jyvitetään vaalipiirien kesken ja kustakin vaalipiiristä valitaan edustajia asukasluvun perusteella. Vaalipiirijako ja vaalipiirikohtaiset edustajapaikat säilyvät nykyisellään.
Ehdokkaat asetetaan nykyiseen tapaan vaalipiireittäin ja äänestäjät äänestävät oman vaalipiirinsä ehdokasta.
Esitys kieltää vaaliliitot ja asettaa valtakunnallisen äänikynnyksen 3 prosenttiin.
Puolueiden lisäksi ehdokkaita voivat asettaa valitsijayhdistykset. Niitä vaaliliittokielto ei koske vaan ne voivat mennä vaaleihin yhteislistoilla.
RKP:tä kuunneltiin
Tarastin toimikunta ehdotti äänikynnykseksi 3,5 prosenttia ja 12 prosentin vaalipiirikohtaista äänikynnystä. Sen perusteella puolue, joka ei ylitä valtakunnallista äänikynnystä saisi edustajanpaikkoja siitä vaalipiiristä, jossa se saa yli 12 prosentin ääniosuuden.
Brax perusteli vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen jättämistä pois esityksestä tarpeettomana, koska valtakunnallista äänikynnystä pudotettiin 3 prosenttiin.
Tarastin työryhmässä RKP jätti eriävän mielipiteen mietintöön ja katsoi, että valtakunnallinen äänikynnys saisi olla korkeintaan 3 prosenttia. Perussuomalaisten eriävässä mielipiteessä äänikynnykseksi haluttiin 2 prosenttia.
Demareilla oma malli
Sosialidemokraatit ovat täysin eri mieltä uudistuksen sisällöstä. Puolueen mielestä vaalijärjestelmä olisi pitänyt säilyttää nykyisellään ilman koko maan vaalialuetta.
Demareiden mielestä oikeudenmukaisuus olisi toteutunut paremmin jakamalla suuria vaalipiirejä pienemmiksi ja yhdistämällä pieniä suuremmiksi.
Äänikynnystä on arvosteltu mm. siitä, että se tekee uusien puolueiden pääsyn eduskuntaan lähes mahdottomaksi. Hallituksen esityksessä kritiikille on kallistettu korvaa sen verran, että puoluetukea voi saada myös puolue, joka ei saa yhtään kansanedustajaa. Edellytyksenä on vähintään 2 prosentin kannatus eduskuntavaaleissa.
Paikkajako uusiksi jos…
Mikäli hallituksen esittämä vaalijärjestys olisi ollut voimassa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, ei voimasuhde hallituksen ja opposition välillä olisi muuttunut ratkaisevasti. Hallitus olisi tosin vallassa kuutta paikkaa pienemmällä parlamentaarisella tuella ja opposition hartiat olisivat saman verran leveämmät.
Keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmät olisivat kumpikin neljää edustaa pienemmät ja sosialidemokraatteja olisi yksi vähemmän.
Eniten etua uudesta järjestelmästä olisi koitunut kristillisdemokraateille ja perussuomalaisille, jotka olisivat nyt kumpikin Arkadianmäellä kolmea kansanedustajaa suuremmilla eduskuntaryhmillä. Vihreät olisivat saaneet eduskuntaan kaksi ja vasemmistoliitto yhden edustajan enemmän.
Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajamäärä olisi samat yhdeksän.
Hallituksen esityksen muuttuminen laiksi edellyttää perustuslain säätämisjärjestystä. Esityksen pitää saada meneillään olevilla valtiopäivillä taakseen yli puolet kansanedustajista ja seuraavalla vaalikaudella kaksi kolmasosaa.
Brax piti lain läpimenomahdollisuuksia hyvinä, sillä hänen mukaansa ainoastaan demarit vastustavat lakia.
Vaalit myöhemmiksi
Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään kuukautta myöhemmin kuin nykyisessä vaaliaikataulussa. Jos hallituksen esitys menee läpi, seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun kolmantena sunnuntaina, kun ne nykyrytmillä olisivat maaliskuun kolmantena sunnuntaina.
Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivää esitetään siirrettäväksi viikolla tammikuun kolmannesta sunnuntaista tammikuun neljänneksi sunnuntaiksi.