Hätäkeskustoiminnan uudistus herättää arvostelua. Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok.) ratkaisi tiistaina seitsemän hätäkeskuksen sijaintipaikkakunnan osana muutosta, joka vähentää hätäkeskusalueiden määrän kuuteen aiemman 15 asemesta.
Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen arvosteli verkkolehti Uudessa Suomessa uudistusta siitä, että hätäkeskuspalvelujen keskittäminen tarkoittaa suurelle osalle henkilökuntaa työpaikan siirtymistä uudelle paikkakunnalle.
Hän pelkää, ettei hätäkeskuksiin tämän vuoksi saada riittävää miehitystä, joka taas aiheuttaa ”kansalaisten kannalta vakavan tilanteen”.
Holmlund sen sijaan vakuutti, että uudistuksella ”turvataan ja varmistetaan hätäkeskuspalveluiden saatavuus ja tehokas viranomaisyhteistyö koko maassa”.
Uudistuksen valmistuttua vuoteen 2015 mennessä Suomi on jaettu kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uudenmaan hätäkeskus sijoittuu Keravalle, jonne jo aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaan ovat siirtymässä Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukset. Länsi-Uudenmaan hätäkeskus Lohjalla lakkautetaan viimeistään 2015.
Lapin hätäkeskus Rovaniemellä lakkautetaan ensi vuonna. Toiminnot siirretään Ouluun, josta tulee Pohjois–Suomen ja Lapin hätäkeskusalueen hätäkeskus.
Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueen hätäkeskukset sijoittuvat Kuopioon ja Kouvolaan. Mikkelin ja Joensuun hätäkeskukset lakkautetaan viimeistään vuonna 2012.
Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Poriin. Tampereella sijaitsevan keskuksen toiminta päättyy vuonna 2013.
Vaasaan sijoittuu uusi Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueen hätäkeskus. Jyväskylän hätäkeskus lopetetaan viimeistään vuonna 2014.
Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalueen hätäkeskuksen Holmlund päätti sijoittaa Turkuun. Ratkaisun myötä Hämeenlinnassa toimiva hätäkeskus hiljenee viimeistään vuonna 2015.
Uudistuksessa on Holmlundin mukaan tarkoitus myös perustaa valtakunnallisesti yhtenäinen Hätäkeskuslaitos jakamaan tehtäviä ja resursseja tasaisesti. Nykyinen eriytetty toimintamalli ei hänen mielestään takaa riittävää toimintavarmuutta.