Euroopan Unioni hakee Eurooppa 2020 -strategialla uutta potkua unionin kilpailukyvyn vahvistamiseen ja talouskasvun vauhdittamiseen. EU:n komissio on alustavassa esityksessään tiivistänyt strategian viiteen päätavoitteeseen, jotka on tarkoitus saavuttaa älykkäällä, kestävällä ja osallistavalla kasvulla.
Viime vuosikymmenellä EU koetti toteuttaa samantapaisia tavoitteita Lissabonin strategialla. Se epäonnistui pahasti. Uutta strategiaa ja sen toteutustapoja rakennettaessa on koetettu ottaa oppia tehdyistä virheistä.
EU:n komission Suomen edustuston päällikkö Eikka Kosonen sanoo ongelmien Lissabonin strategian toteuttamisessa johtuneen siitä, että jäsenvaltiot eivät yhteisistä päätöksistä huolimatta sitoutuneet sen toteuttamiseen.
Komission virkamiesten taustapaperista löytyy kyllä muitakin puutteita, jopa komission toimista.
Kullekin maalle omat tavoitteet
Nyt päävastuu uuden strategian toteuttamisesta työnnetään valtion- ja hallitusten päämiehistä koostuvalle ja uuden perussopimuksen myötä asemaansa vahvistaneelle Eurooppa-neuvostolle.
– Sen pysyvä puheenjohtaja voi ottaa asian paljon paremmin hoitoonsa, Kosonen korostaa.
Tavoitteet ovat osin samojakin kuin Lissabonin strategiassa, sillä samat ongelmat kuten ikääntyminen, työttömyys ja kilpailukyvyn puute vaivaavat edelleen.
– Tässä on vain menetetty kymmenen vuotta. Talouskriisi on vielä pahentanut tilannetta, mutta osoittanut myös kaikille, että yksin kukaan ei selviä.
Strategiapaperi on tarkoitus käsitellä alustavasti Eurooppa-neuvoston kokouksessa viikon päästä. Sen jälkeen sitä kehitetään ja täsmennetään niin, että kesäkuussa päämiehet voivat lyödä lukkoon lopulliset suunnitelmat. Siellä myös muunnetaan koko unionia koskevat tavoitteet maakohtaisiksi tavoitteiksi.
Tavoitteiden toteutumista seurataan joka kevät samassa yhteydessä kuin jäsenmaiden taloudenpitoakin. Jos ei toteutus jossakin etene, jäsenmaa voi saada suosituksia siitä, mitä sen pitäisi tehdä.