Hankintalain käyttäminen Heinolan Reumasairaalaa vastaan herätti ihmetystä Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa lauantaina.
– Miten on mahdollista, että hankintalaki näyttää olevan perustuslain yläpuolella? kysyi puoluevaltuuston lahtelainen jäsen, ylilääkäri Antti Holopainen. Hän kehottaa niin kansalaisia kuin poliitikkoja taistelemaan sauiraalan puolesta loppuun asti.
Heinolan Reumasäätiön valtuuskunta päättää lopullisesti sairaalan konkurssianomuksesta tänään maanantaina kello 13 alkavassa kokouksessaan. Hämeen Vasemmistoliitto käynnisti viime maanantaina adressit.com osoitteessa nimien keruun sairaalan puolesta. Tänään maanantaina nimiä listassa oli 9 023 kello 11.15.
Hallitus pesi kätensä
Holopainen kummasteli sitä, että hankintalaki näyttää sivuuttavan julkisen vallan lakisääteisen vastuun huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista.
Heinolan Reumasairaala on ajautumassa konkurssiin. Asiasta tiedotettiin viime viikon alussa ja sen jälkeen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) on ehtinyt pestä kätensä asiasta toteamalla sairaalan ahdingon johtuvan siitä, sairaanhoitopiirit eivät osta sairaalalta enää palveluita. Hän arveli esimerkiksi viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla sen kertovan siitä, että reumahoidon osaamista on muuallakin kuin hoidostaan kansainvälistä tunnustusta saaneessa sairaalassa.
– Sosiaali- ja terveysministeriö ei aio edes yrittää pelastaa reumasairaita, vaan vastoin olemassa olevia faktoja vakuuttaa hankintalain epäjumalaa kumartaen, että muut sairaalat ja terveyskeskukset kyllä potilaat hoitavat, Holopainen kommentoi.
Hän viittaa hankintalain edellyttämään kilpailuttamiseen, joka palvelun ostajan tulee tehdä.
Yleishyödyllisestä kilpailua vääristäväksi
Holopainen ihmetteli myös Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtasen lauantaina Helsingin Sanomissa ollutta lausuntoa, jonka mukaan Kelalla ei ole keinoja sairaalan pelastamiseksi.
– Konkurssiuhka osoittaa järkyttävällä tavalla, miten yleishyödyllinen toiminta muuttuu yhtä äkkiä lakien kanssa ristiriidassa olevaksi kilpailua vääristäväksi toiminnaksi. Aikaisemmin Kansaneläkelaitos on voinut lakiin perustuen tukea muun muassa Reumasäätiön toimintaa, mutta ei enää, Holopainen totesi.
Hän kertoi myös spekuloinneista, joissa arvellaan, että mahdollisen konkurssipesän perustaessa osakeyhtiön tavoitteena voittoa tuottava terveysbisnes, valtion rahahanat voisivat aueta, vaikka ne eivät nyt tunnu aukenevan, kun konkurssiuhan välttämiseen tarvittaisiin kaksi miljoonaa euroa.
– Tuolloin Reuman pelastamiseksi voisi kuulemma käyttää erilaisia elinkeinotukia ja rakennemuutoskunnan avustuksia.
Potilaat heitteille
Myös kansanedustaja Pentti Tiusanen kummasteli hallituksen vetäytymistä vastuusta Reumasairaalan osalta.
– Se on karkein esimerkki hallituksen piittaamattomuudesta turvata vaikeaa sairautta potevien hoito, hän sanoi.
– Vääristelyn huippuna on ministeriön ilmoitus, että ei ongelmia tule, vaikka Reumasairaalan toiminta loppuu.
Tiusanen totesi, että vastaavaa osaamista ei muualla suomessa ole ja puhui potilaitten heitteillejätöstä.