Kuluttajatutkimuskeskuksen (KTK) tänään julkistama selvitys antaa kaupoille synninpäästön. Ne pitivät lupauksensa ja siirsivät viime lokakuussa voimaan tulleen elintarvikkeiden viiden prosentin arvonlisäveron kuluttajahintoihin täysimääräisenä.
Elintarvikkeiden hinnat ovat sen jälkeen nousseet eri syistä. KTK:n selvitys ulottuu tammikuulle. Siihen mennessä nousua oli tapahtunut 1,7 prosenttia. Tilastokeskuksesta tiedettiin julkistamistilaisuudessa kertoa noususuunnan jatkuneen niin, että helmikuuhun mennessä se oli kahden prosentin luokkaa. Eniten nousua on tapahtunut vihannesten hinnoissa.
KTK:n tutkimuksessa on selvitetty myös hintakehitystä ennen alv-alennusta. Hinnoissa havaittiin tapahtuneen laskua jo sitä ennen, joten epäilyt siitä, että kauppa olisi nostanut hintoja ennen lokakuuta eivät saaneet tukea. Epäily oli ilmassa lähinnä siksi, että ruoka-alv:n alennuksen tiedettiin olevan mukana hallitusohjelmassa.
Hintakehitystä seurattiin keräämällä hintakoritiedot seitsemän kertaa. Ensimmäinen keräys tehtiin lokakuussa 2008, viimeisin kuluvan vuoden tammikuussa.
Hinnat putosivat
lähes kuusi prosenttia
Hintaseurannan mukaan elintarvikkeiden hinta laski veroalennuksen tultua voimaan lokakuussa 2009 keskimäärin 5,7 prosenttia. Raaka-aineiden ja puolivalmisteiden hinnat laskivat valmisruokien hintoja enemmän.
– Kilpailu toimii ainakin jossain määrin, kommentoi työministeri Anni Sinnemäki selvitystä. Hänen mukaansa työ- ja elinkeinoministeriö oli selvityksessä mukana, koska sillä voitiin varmistaa hintojen lasku.
Kaupparyhmien hinnoittelua selvitettiin ruokakorivertailulla. Lidl.n ruokakori on ollut kotimaisia kaupparyhmittymien ruokakoreja edullisempi. Suomalaisista kauppaketjuista pärjäsi parhaiten S-ryhmä.
Kaupan keskusliikkeistä pudotti lokakuussa elintarvikkeiden hintojaan eniten korkeimman hintatason Stockmann (vuositasolla 9,4 prosenttia) K- ja S-ryhmien hinnat putosivat samaan aikaan vajaat kuusi ja Lidl:n 6,4 prosenttia. Vähiten hintoja alensi Suomen Lähikauppa (4,1 prosenttia).
S-ryhmä kotimaisista
edullisin
Hintaerot kaupparyhmittymien välillä selvitettiin samat 30 perusruokatuotetta sisältävällä ruokakorilla. Kori maksoi hintaseurannan lähtötilanteessa lokakuussa 2008 Lidlin kaupoissa noin 60 euroa. Korimaisista ryhmittymistä edullisimmassa saman korillisen sai S-ryhmän kaupoista keskimäärin 62 euron hinnalla. kallin ruokakori oli Stockmannilla , jossa se maksoi 71,5 euroa. Kaikkien kuuden kaupparyhmittymän (Stockmann, S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa, Lidl, Muut) keskihintaruokakorille oli tuolloin vajaat 66 euroa.
Alv-alen astuessa lokakuussa 2009 voimaan oli kuuden kaupparyhmittymän keskihintainen ruokakori halventunut lähes kuudella eurolla. Halvin se oli edelleen Lidlissä – 55,7 euroa. Ryhmä Muut ja Suomen Lähikauppa laskivat ruokakorin hintaa vähiten – kuusi prosenttia. Siten Suomen Lähikaupan 63,6 euroa maksanut ruokakori oli kallein.
Stockmann oli roimasta kymmenen euron hinnan pudottamisesta huolimatta vielä kalliimpi kuin S- ja K-ryhmä. Stockmannin ruokakori maksoi 61,2 euroa. S-ryhmän ruokakori oli selvästi muiden kotimaisten ryhmittymien koria edullisempia – 56,9 euroa. K-ryhmän kori oli sitä 0,6 euroa kalliimpi.
Hintakehityksessä alv-alen jälkeen on kaupparyhmittymien välillä merkittäviä eroja. Hintoja eniten ennen lokakuuta alentaneet nostivat niitä lokakuun jälkeen eniten, kun taas hintoja ennen lokakuuta vähiten laskeneet nostivat niitä sen jälkeen vähiten.
Lokakuun jälkeen Stockmann. K-ryhmä ja Lidl ovat nostaneet elintarvikkeittensa hintoja vajaalla kolmella prosentilla, kun Suomen Lähikauppa vain runsaalla prosentilla ja S-ryhmä vain puolella prosentilla.
Kauppa toivoo
ruoka-alv:n alenevan
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala katsoo, että KTK:n selvitys osoittaa, että olisi syytä peruuttaa ensi heinäkuun alussa toteutettavaksi päätetty ruoan alv:n nosto yhdellä prosentilla.
– Korotus rokottaa taantumassa kärsinyttä yksityistä kulutusta ja palvelualojen työllisyyttä. Jotta Suomen taloutta ja työllisyyttä ei heikennettäisi entisestään, arvonlisäveron korotus pitäisi perua, katsoo Pekkala.
Päivittäistavarakauppa ry pitää toimitusjohtaja Osmo Laineen mukaan oikeana tavoitteena ruoan alv:lle EU:n keskitasoa.
Elintarvikkeiden arvonlisävero vaihtelee EU-maissa nollan ja 25 prosentin välillä. Keskimääräinen alv on EU-alueella seitsemän prosenttia. Suomessa se alennettiin 12 prosenttiin ja nousee ensi vuoden heinäkuussa yhdellä prosentilla.
Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole myöntänyt jatkorahoitusta sen tutkimiseen, näkyykö ruoan arvonlisäveron alennus kuluttajahinnoissa tästä eteenpäin.
Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan rahoitusta tarvittaisiin myös sen seuraamiseen, siirtyykö heinäkuussa toteutettava ravintolaruoan arvonlisäveron alennus kuluttajahintoihin.