Reilun kaupan kulta
Kehitysmaissa noin 100 miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa pienimuotoisesta kullankaivuusta.
Reilun kaupan takuuhinta raakakullalle on 95 prosenttia LBMA:n (London Bullion Market Association) määrittelemästä hinnasta. Ilman Reilua kauppaa pienkaivajat saattavat saada vain 70 prosenttia LBMA:n hinnasta.
Takuuhinnan päälle maksettava Reilun kaupan lisä on 10 prosenttia LBMA:n määrittelemästä hinnasta. Ekologinen lisä on 5 prosenttia.
Reilun kaupan kriteerit edellyttävät kaivajilta kemikaalien käytön vähentämistä ja ympäristön huomioimista.
Reilu kauppa ei sertifioi kaivoksia, joiden toiminnalla rahoitetaan konflikteja.
Reilu kauppa avaa vastuullisen tuotannon markkinat 200 000 kullankaivajalle Latinalaisessa Amerikassa.
Reilun kaupan kattojärjestö FLO (Fairtrade Labelling Organizations International) julkisti maaliskuussa Reilun kaupan kullan tuotannolle säädetyt kriteerit yhteistyössä Alliance for Responsible Mining (ARM) -järjestön kanssa. Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen ulkopuolisessa valvonnassa oleva sertifiointi kullalle.
Reilun kaupan kultaa tuottavat pienimuotoista kaivostoimintaa harjoittavat kaivosyhteisöt Boliviassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa ja Perussa. Myöhemmin sertifiointia on tarkoitus laajentaa myös Afrikan ja Aasian pienkaivoksille.
Takuuhinta parantaa tuloja
Kehitysmaissa yli sata miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa suoraan tai epäsuorasti pienimuotoisesta kullankaivuusta. Pienkaivoksilla tuotetaan noin 10–15 prosenttia maailman vuosittaisesta kullantuotannosta.
Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorpan mukaan kehitysmaiden pienkaivajien työolot ovat huonot, eivätkä useimpien tulot riitä puhtaaseen veteen, asialliseen asumiseen, hyvään koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Hänen mukaansa Reilu kauppa -sertifiointi tuo kaivosyhteisöille samoja hyötyjä, jotka parantavat jo reilun miljoonan ihmisen elinoloja kehitysmaiden maataloustuotannossa.
Kullalle asetettu takuuhinta tuo kaivajayhteisöille paremmat tulot, ja sen päälle maksettavaa Reilun kaupan lisää voivat yhteisöt käyttää esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseen.
Ehtojen mukaan kaivajien on vähennettävä kemikaalien käyttöä ja käsiteltävä niitä vastuullisesti. Kaivosyhteisöjä kannustetaan erillisellä ekologisella lisällä myös siihen, että ne huomioivat tuotannossaan ympäristöasiat jopa pakollisia ympäristökriteereitä tiukemmin.
Reilu kauppa kasvoi 2009
Reilun kaupan edistämisyhdistyksen mukaan Reilu kauppa jatkoi Suomessa kasvuaan myös 2009. Viime vuonna Suomessa ostettiin Reilun kaupan tuotteita 86,9 miljoonalla eurolla.
Eniten rahaa suomalaiset käyttivät Reilun kaupan kahviin, banaaneihin, kukkiin, viiniin sekä Reilun kaupan puuvillasta valmistettuihin tuotteisiin. Suurimpaan markkinaosuuteen ylsi Reilun kaupan banaani 17 prosentilla.
Eniten prosentuaalisesti kasvoi viinien, mehujen ja teen reilu kauppa. Vähittäiskaupassa myydyn Reilun kaupan kahvin määrä pysyi ennallaan, mutta kahvilapuolella myynti laski.
Reilun kaupan kulta
Kehitysmaissa noin 100 miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa pienimuotoisesta kullankaivuusta.
Reilun kaupan takuuhinta raakakullalle on 95 prosenttia LBMA:n (London Bullion Market Association) määrittelemästä hinnasta. Ilman Reilua kauppaa pienkaivajat saattavat saada vain 70 prosenttia LBMA:n hinnasta.
Takuuhinnan päälle maksettava Reilun kaupan lisä on 10 prosenttia LBMA:n määrittelemästä hinnasta. Ekologinen lisä on 5 prosenttia.
Reilun kaupan kriteerit edellyttävät kaivajilta kemikaalien käytön vähentämistä ja ympäristön huomioimista.
Reilu kauppa ei sertifioi kaivoksia, joiden toiminnalla rahoitetaan konflikteja.
uutiskirje 
