Hallituksen arvion mukaan energian loppukulutus on Suomessa vuonna 2020 yhteensä 327 terawattituntia, josta uusiutuvan energian osuus on paketissa 38 prosenttia eli 124 terawattituntia. Vuonna 2005 uusiutuvaa energiaa käytettiin 87 terawattituntia.
Tiusasen mukaan uusiutuvan energian osuus on liian pieni. Esimerkiksi maalämpöä ja tuulivoimaa on liian vähän.
Tuulivoimaa liian vähän
Pitäisi joko lähteä reilusti ja rehellisesti toteuttamaan uusiutuvaa energiavallankumousta ja lisäämään energiatehokkuutta. Tai sitten pitäisi sanoa suoraan, että olemme valinneet ydinvoima-Suomen
– Syöttötariffin tuista puuttuu pienitehoinen tuulivoima. Ja muutenkin tuulivoimakapasiteetti on alimitoitettu, Tiusanen sanoo.
Tuulivoiman osuus voisi hänen mukaansa olla kaksinkertainen esitettyyn määrään eli kuuteen terawattituntiin verrattuna. Tiusanen viittaa moniin maakuntakaavoissa esiintyviin tuulivoimapuistoihin.
– Ja meidän pitäisi päästä mukaan uusiutuvan energian buumiin, joka on menossa Keski-Euroopassa.
Esimerkkinä Tiusanen mainitsee Saksan, jossa uusiutuvan energian kasvanut käyttö on nostanut teollisuuden kilpailukykyä ja luonut jo nyt noin 300 000 uutta työpaikkaa.
– Lisää työpaikkoja on siellä luvassa vielä 200 000:lle.
Hämäystä
Hallituksen energiapaketti kaksine ydinvoimaloineen edustaa Tiusanen mukaan älyllistä epärehellisyyttä. Pienellä kansantaloudella ei ole mahdollisuutta tähän kaikkeen.
– Pitäisi joko lähteä reilusti ja rehellisesti toteuttamaan uusiutuvaa energiavallankumousta ja lisäämään energiatehokkuutta. Tai sitten pitäisi sanoa suoraan, että olemme valinneet ydinvoima-Suomen.
Energiapaketin valinnan syyt ovatkin Tiusasen mukaan poliittiset.
– Näin hämätään lähinnä keskustan tukijoita. Kun sähkön kulutustarvetavoitteet asetetaan korkealle, mukaan mahtuu niin kokoomuksen ydinvoimalat kuin keskustan risupakettikin.
Päästöt uhkaavat kasvaa
Uusiutuvan energian lisäyksestä runsas puolet tuotetaan puuhakkeella. Tästä aiheutuu Tiusasen mukaan monta uhkaa, jos ei toimita järkevästi.
– Suunnittelematon meno metsään, josta viedään kannot ja juurakot, aiheuttaa suuria menetyksiä luonnon monimuotoisuudelle. Samalla hiilidioksidipäästöt kasvavat, jos maaperän karrikemäärä vähenee ja sitä kautta maaperä muuttuu hiilen sitojasta hiilidioksidin vapauttajaksi.
Puukuidun käyttö on Tiusasen mukaan toteutettava kestävällä tavalla.
– Se vaatii tarkkaa luonnon monimuotoisuuden arviointia ja talousmetsien nykyistä järkevämpää käyttöä harvennushakkuita hyväksi käyttäen.
Tiusanen muistuttaa myös tukkipuun tarpeesta sekä siitä, että metsässä pitää olla eri-ikäisiä puita kasvamassa.
– Puupellot eivät ole ratkaisu.
Turve unohtui
Risupaketissa on Tiusasen mukaan täysin unohdettu turpeen rooli.
– Hallitus ei sano mitään, vaikka turvetta aiotaan Vapon masinoimana käyttää entistä enemmän ja mielestäni tarkoitushakuisesti väärin perustein, kun sanotaan, että sitä tarvitaan puupolton tueksi.
Tiusanen viittaa uuteen kattilateknologiaan, joka mahdollistaa pelkän puuhakkeen polton. Tämä teknologia pitää hänen miestään ottaa käyttöön ja luopua soiden käytöstä.
Tiusanen viittaa ympäristöministeriön valmistumassa oleviin tilastoihin, joita ympäristövaliokunnalle esiteltiin tiistaina. Niiden mukaan turpeen hiilidioksidipäästömäärät koko Suomen energiasektorista ovat 20 prosenttia.
Pelkästään energian tuotosta turpeen päästöt olivat vuonna 2009 kolmanneksen verran, kun samanaikaisesti turpeella tuotetaan vain kuusi prosenttia Suomen energiantuotannosta eli sähköenergiasta ja lämmöstä.
– Turve ei siis ole Suomen ilmastotavoitteen mukainen energialähde, Tiusanen tähdentää.
Kohti vähäpäästöistä?
Hallitus mainostaa risupakettiaan sanomalla, että sillä mennään kohti vähäpäästöistä Suomea.
– Ei mennä kohti vähäpäästöistä ainakaan kestävän kehityksen tiellä, Tiusanen sanoo.
Hän näkee energiaratkaisussa vision Suomesta halvan energian tuotantomaata, joka vie halpaa energiaa ulkomaille.
– Samalla meillä avataan kaivoksia, joista viedään mineraaleja maailmalle.
Tiusanen pelkääkin, että Suomesta on tulossa raaka-aineen ja raakaenergian tuottaja. Sivummalle näyttää jäävän teollisuuden kehittäminen työllistävällä tavalla.