Työterveyslaitoksen pääjohtaja kaipaa onnellisuusmittaria bkt:n rinnalle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio kaipaa bruttokansantuotteen (bkt) rinnalle mittareita, joilla voitaisiin seurata myös työntekijöiden onnellisuutta ja hyvinvointia.

– Suomessa seurataan tarkasti bruttokansantuotteen kehitystä, kuten monessa muussakin maassa. Kun bkt kasvaa, ollaan tyytyväisiä. Kun se vähenee, kuten nyt laman aikana, tulisi olla huolissaan.

Vainio muistuttaa, että bkt mittaa vain yhteiskunnan tavara- ja palvelutuotantoa, ei onnellisuutta eikä hyvinvointia. Bkt kasvaa silloinkin, kun korjataan ilkivallan jälkiä.

– Se ei välitä siitä, uupuvatko ihmiset suoritusvaatimusten alle, saastuttaako tuotanto ympäristöä tai lisääntyykö eriarvoisuus yhteiskunnassa.

Voiko työssä olla onnellinen?

Maailmalla on viime aikoina kehitetty uudenlaisia mittareita, jotka ottaisivat aiempaa paremmin huomioon ihmisten hyvinvoinnin ja elinympäristön tilan.

Vainio esittää myös Suomeen bkt:n rinnalle jonkinlaista ”brutto-onnellisuusmittaria”. Tämä istuisi hänen mielestään hyvin Työterveyslaitokselle parhaillaan laadittavaan uuteen strategiaan.

Vainio kertoo pohdiskelleensa viime aikoina, voiko työssä olla onnellinen ja jos voi, vaikuttaako se työn tulokseen ja tuottavuuteen?

Vainio on ehdottanut yhdeksi laitoksen uuden strategian päämääräksi ”kukoistavaa työntekijää”.

– Pienen nikottelun jälkeen ehdotukseni on yleensä saanut osakseen hyväksyvää mutinaa. Aina minulle on kuitenkin huomautettu, että on monia töitä, joissa ihminen ei nyt vain yksinkertaisesti voi kukoistaa. Ei ainakaan mies, varsinkaan tosimies.

Vainion mielestä kukoistaminen olisi kuitenkin toivottavaa sekä työntekijän itsensä että työnantajan kannalta.

– Sehän kertoo siitä, että työ sujuu ja sitä voi tehdä turvallisin mielin.

Onnellisuutta mitattava työpaikoillakin

Jos kansantaloudessa ryhdytään mittamaan brutto-onnellisuutta, vastaava mittaristo pitäisi Vainion mielestä ottaa käyttöön myös työpaikoilla

– Johdon kannattaa seurata säännöllisesti paitsi taloudellista tulosta myös työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tilaa. Jos nämä mittarit alkavat osoittaa alaspäin, asioihin pitää tarttua.

Vainion mielestä työhön liittyy hyvissä tilanteissa myös paljon myönteisiä mahdollisuuksia.

– Työssä voi kehittää taitojaan ja olla osana yhteisöä. Innostava pomo ja mukavat työkaverit edistävät hyvinvointia. Parhaassa tapauksessa pääsee työn imuun, joka auttaa nauttimaan työstä, mutta myös päästämään siitä välillä irti ja viettämään ansaittua vapaa-aikaa.

Vainion mukaan viisaasti kaukonäköinen johto antaa työntekijöille sopivasti resursseja ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään työssä.

– Kun työpaikalla tehdään muutoksia, on hyvä pyrkiä ennakoimaan niiden inhimilliset seuraamukset. Asioiden yhteinen sopiminen ja luottamuksen ilmapiiri ovat työhyvinvoinnin peruspilareita.

Vainio muistuttaa, että hyvinvointi työpaikoilla näkyy myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

– Kukoistaa voi niin pomo kuin duunarikin. Kyse on yhteispelistä, toisten kuuntelemisesta ja osaamisen arvostamisesta.

Tilastokeskus tutkii jo

Tilastokeskus laski jo pari vuotta sitten ”aidon kehityksen indikaattorin” joka ottaa huomioon perinteistä bruttokansantuotetta kattavammin hyvinvoinnin eri ulottuvuudet. Tosin tämäkin tutkimus mittaa asioita rahan kautta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa hyvinvointia laskevat etenkin kasvavat tuloerot ja talouden elämänlaatua heikentävien vaikutusten sekä ympäristövaikutusten lisääntyminen.

Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrénin mukaan bkt ei ole ollut koskaan hyvinvoinnin mittari.

– Tuotannon kasvun aikaansaamat positiiviset vaikutukset eivät juurikaan ole edistäneet tavallisen suomalaisen hyvinvointia 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Hoffrénin mukaan taloustieteen näkökulmasta mahdollisimman suuren kulutuksen kautta tapahtuva tarpeiden tyydytys lisää hyvinvointia ja onnellisuutta.

– Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kuitenkin monet hyvinvointiin olennaisesti vaikuttavat tekijät kuten elämänlaatu, luonnon tarjoamat ilmaishyödykkeet ja perhesuhteisiin liittyvät asiat.