Erkki Virtanen vastasi (KU 8.4.; verkkolehdessä 12.4., katso linkki ohessa) kritiikkiini yksityisten työeläkeyhtiöiden rahastovaroilla tapahtuvan keinottelun jatkamisen sallimisesta. Teksti oli ”sopivasti” kuin suoraan näiden yhtiöiden propagandasivuilta ( www.tela.fi ).
Sen jälkeen on eduskunta jo ehtinyt hyväksyä eläkesijoitusten riskinoton rajoitusten lieventämisen vain Jaakko Laakson, Markus Mustajärven, Raimo Piiraisen (sd.), Pentti Tiusasen, Unto Valppaan ja Jyrki Yrttiahon äänestäessä eläkerahojen arvon säilymisen turvaavuuden puolesta.
Kun Erkin mukaan työeläkevarojen ”sijoitusten ykköstavoite siirrettiin turvallisuudesta tuottoihin”, tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että systeemin peruskiveen on nyt hakattu syvin kivikirjaimin usko osakkeilla tapahtuvan pörssikeinottelun ihmeitä tekevään voimaan. Työeläkeyhtiöt ovat sen itse siihen hakanneet ja eduskunnan ”hyväntahtoiset hölmöt” (Leninin ilmaus) kivikirjoituksen tarkistaneet ja hyväksyneet. Riskien realisoituessa rahastojen varat vähenivät vuonna 2008 kuudenneksella ja tarvittiin eduskunta apuun pelastamaan yhtiöt väärien sijoituspäätösten seurauksilta.
Työeläke-maksuja kerätään enemmän kuin rahaa tarvitaan eläkkeisiin
Nyt ei ole vastaavaa hätää, eikä apua olisi tarvinnut antaa enää uudella erityislailla, jonka säätämisessä eduskunnan valta kulki narussa, ”jossa se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan.”
Monet eläkeläiset luulevat itse maksaneensa eläkkeensä. Se on harhaluulo, sillä jokainen työeläkeläinen on saanut eläkkeensä työssä käyville kanssaihmisille maksamatta jätettävistä palkoista. Työeläkemaksuja kerätään enemmän kuin rahaa tarvitaan eläkkeisiin, ja ylimäärät rahastoidaan työeläkeyhtiöihin; mihin tarkoituksiin, siitä ei ole päätöksiä. Eläkkeisiin niitä ei käytetä.
Työeläkerahastoissa on runsaat 125 miljardia euroa. Suomessa ei ole mitään siihen verrattavaa taloudellisen vallan lähdettä. Yksityisissä työeläkeyhtiöissä rahastojen omistajavaltaa käyttää eläkeaateli, joka on hajuton ja näkymätön mutta ei siniverinen vaan sinipunainen.
Suomessa on viimeisimmän parin vuosikymmenen aikana tapahtunut yksityisomistuksen historian merkittävin omaisuuksien uusjako. Ennen oli patruuna, joka teki rahaa omimalla toisten tekemän työn tuloksia. Tänään rahavallan kettuherrat tekevät rahaa rahasta, ja kapitalismi on finanssioitu: omistettava on pörssitetty, arvopaperistettu, johdannaistettu ja virtuaalistettu.
Suomalaisesta työeläkejärjestelmästä on tullut uuden rahavallan käenpoikanen, joka kylmästi – eläkeläisten rahoilla – viskoo rahan pesästä ulos vanhoja perheitä ja sukuja. Se ei merkitse demokraattista vallansiirtoa kansanedustajille vaan korporatiivista vallankaappausta.
Korporatismia on pyhä kolminaisuus valtiovallan, ay-liikkeen ja työnantajien – eli työnottajien – kesken. Siinä konsensuksessa ay-liike on vasemmiston Kehittyvien Maakuntien Suomi, joka rahoittaa vaaleissa yksittäisiä ja myös liittoon kuulumattomia sopuleita työeläkevallan puolustustaistelijoiksi. Osana korporatiivista konsensusta ay-liike hyväksyy kaiken, mitä yksityiset yhtiöt julkeavat ehdottaa, minkä ohella se lobbaa eduskunnan vasemmiston toimimaan samoin.
Tiistaina julkistettiin ”asiantuntijoiden” (lue: työeläkesinipunan) työryhmän mietintö, jonka mukaan työeläkkeiden sijoitustoiminnan turvaavuudesta halutaan luopua lopullisesti. Se tekee mahdolliseksi meidän eläkeläisten varojen pysyvän uusliberalisoinnin. Esitykseen sisältyy olettamus, jonka mukaan rahastoja ei tulevaisuudessakaan käytetä eläkkeisiin vaan työnottajien eläkemaksujen alentamiseen. Pörssimarkkinoille se tuottaa täyden moraalikadon (moral hazard) työeläkeyhtiöiden hyväksi.
Kysymys ei ole vain eläkkeistä, jotka meidän eläkeläisten mielestä pitää turvata. Jos turvaaminen voi tapahtua vain riskisijoituksilla, turvaavuus ei toimi. Työeläkejärjestelmä on tässä tilanteessa kriisissä, jonka julkituloa siirretään yhtiöiden ehdotuksin ja eduskunnan päätöksin tulevaisuuteen pörssikurssien ikuiseen nousuun perustuvassa hurskaassa uskossa ja toivossa.
Erkki Virtanen, vasemmiston pitää nähdä korporatismin silmälappujen läpi.
lehti 