Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kunnissa on menossa oikea ilmastobuumi. Moni kunta pyrkii hiilineutraaliksi nopeampaa tahtia kuin mikä on valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa Suomelle asettama tavoitevuosi 2050.
Strategioissa kiinnitetään kuitenkin Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Maija Hakasen mukaan vain harvoin huomiota ilmastotyön tuomiin mahdollisuuksiin, kuten työpaikkoihin ja kustannussäästöihin. Hän esitteli kuntien ilmastostrategioita keskiviikkona Kuntien ilmastokonferenssissa Tampereella.
Kunnianhimoisinta kärkeä kuntien ilmastotavoitteissa edustavat hiilineutraaleiksi pyrkivät HINKU-kunnat. Nopealla vauhdilla hiilineutraaliksi pyrkiviä kuntia ovat Uusikaupunki, Kuhmoinen, Vantaa ja Lohja aiotaan päästöjen vähentämisessä edetä hyvää vauhtia. Kunnianhimoisia tavoitteita on asetettu myös Kuopiossa ja Lahdessa.
– Hiilineutraaliksi pyrkivien kuntien tavoite tarkoittaa käytännössä 80 prosenttia päästövähennystä, jolloin loput 20 prosenttia päästöistä kompensoidaan muilla kuin päästöjen vähentämisen keinoin, Hakanen kertoi.
Päästövähennystavoitteiden lisäksi kunnissa tavoitellaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Energiatehokkuuteen pyritään usein myös uudisrakentamisessa ja rakennusten peruskorjauksissa.
Yleisin energiansäästötavoite on energiatehokkuussopimusten mukainen yhdeksän prosentin vähennys vuoteen 2016 mennessä.
– Uusiutuvan energian tavoitteeksi on esimerkiksi Helsingissä asetettu se, että uusiutuvan energian osuutta lisätään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, kun lähtövuotena on 1990.
Uudessakaupungissa uusiutuvan energia osuus aiotaan nostaa 80 prosenttiin vuoden 2007 tasosta jo vuonna 2016. Turussa taas aiotaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla100 prosenttia kaupungin ostamasta sähköstä vuoteen 2013 mennessä.
Yli puolessa strategioista on lisäksi käsitelty yhdyskuntarakennetta ja kaavoitusta, joukkoliikennettä, tiedotusta, kävelyä ja pyöräilyä, hankintoja sekä ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista.
uutiskirje 
