Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa Vasemmistoliitto pääsi entisen kansanedustajan Anne Huotarin mielestä (kolumni VL 30.4.) perimmäisten tehtäviensä äärelle: vaikuttamaan maan asioihin. Näinhän sitä silloin kiihkeässä hallituskaipuussa perusteltiin.
Huotarin esimerkki siitä, miten Terttu Huttu-Juntunen (vas) onnistui yhdessä asiassa puolustamaan sosiaaliministerinä köyhän kansan asiaa, tuntuu Tuntuu kuitenkin liioittelulta.
Meidän muiden tilastonikkarien tiedossa on yli parikymmentä Lipposen hallituksen päätöstä, joilla vähävaraisen kansan etuja kavennettiin entisestään. Kipein niistä oli juuri sosiaaliministeriössä vuonna1995 sorvailtu esitys eläkeläisten niin sanotusta taitetusta indeksistä, joka on aiheuttanut eläkkeitten ostovoiman jatkuvan supistumisen palkansaajiin verrattuna. Tilastoja tästä on seurattu jatkuvasti ja aivan viime aikoinakin muun muassa Eläkeläinen-lehdessä.
Tämän päätöksen, jota hyväksymässä olivat lähes kaikki Vasemmistoliiton nimekkäät henkilöt eduskuntakäsittelyssä, kohtalokkuus näkyy tällä hetkellä eläkeläisten kuukausiansioissa. Eläkeläinen-lehdessä 3/10 julkaistujen tilastojen mukaan alle 1 000 euroa ansaitsevien eläkeläisten määrä on yli 600 000 ja 1 200 euroa ansaitsevien yli 800 000. Se edustaa meidän oloissamme tällä hetkellä köyhyysrajaa.
On tunnettu asia, että ihmisten poliittinen muisti on lyhyt. En olisi kuitenkaan uskonut, että Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja syyllistyy tällaiseen harhauttamiseen puolueemme toiminnasta Lipposen ensimmäisessä hallituksessa.