Sairauslomapäiviä kertyy vähemmän, jos työantaja ei vaadi lääkärin kirjoittamaa todistusta heti ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien.
– Kun työntekijä hakeutuu vastaanotolle, lääkäri tai hoitaja kirjoittaa yleensä pitkän sairausloman, jotta tämän ei tarvitse tulla vastaanotolle uudestaan hakemaan lisää sairauslomaa, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring kertoo ilmiön syyksi.
Haringin mukaan aiheesta on paljon tutkimustietoa. Viimeisin näyttö tuli viikko sitten, kun Metsäteollisuus ja Paperiliitto julkaisivat raportin sairauspoissaolojen vähentämisestä paperiteollisuudessa.
Haring korostaa, että sairauden kestoa on mahdotonta määritellä heti ensimmäisenä sairauspäivänä. Siksi nuhakuumepotilaalle kirjoitetaan heti kättelyssä vähintään kolmen päivän sairausloma.
Vaikka kuume laskisi vielä samana iltana, työntekijä jää tavallisesti kotiin koko sairausloman ajaksi.
Haring huomauttaa, että töihin saa palata kesken lääkärin myöntämän sairausloman, jos tuntee itsensä terveeksi ja työkykyiseksi.
Työntekijä mieltää sairausloman pituuden kuitenkin usein määräykseksi, jota on noudatettava. Kun flunssasta tai muusta lievästä taudista johtuvan sairausloman pituuden voi määritellä itse, poissaolot jäävät lyhyemmiksi.
– Kyllä ihmiset ovat lopulta aika rehellisiä, Haring sanoo.
EK pitää kiinni vanhasta
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää kiinni periaatteesta, että työnantaja voi halutessaan pyytää lääkärintodistuksen ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien.
– Olemme miettineet tätä paljon. Peruslinjamme on, että työnantaja voi aina pyytää lääkärintodistuksen. Yksittäiset yritykset voivat paikallisesti sopia, kuinka pitkään työntekijä voi olla poissa ilman lääkärintodistusta, EK:n ylilääkäri Kari Kaukinen sanoo.
Kaukinen ei kiellä tosiasioita. Hän myöntää, että kausi-influenssasta koituvat sairauslomajaksot ovat lyhyempiä, jos lääkärintodistusta ei vaadita. Hänen mielestään sairauslomakäytännöistä sopiminen kuuluu kuitenkin yksittäisille työnantajaliitoille ja työpaikoille, ei EK:lle.
– Tässä on muistettava, että meillä on Suomessa sellainen erikoisuus, että sairausajan palkka on heti sairausjakson alusta alkaen sataprosenttinen. Näitä asioita täytyy miettiä aina tapauskohtaisesti. Yksittäisten liitojen täytyy katsoa, minkälaisia mahdollisuuksia tällaiseen järjestelmään on, Kaukinen sanoo.
Paperiliitossakin epäiltiin
Vielä vuonna 2005 metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa työnantajaosapuoli ajoi niin sanottua sairausajan karenssia paperialan sopimuksiin. Se olisi tarkoittanut järjestelmää, jossa lyhyet sairausjaksot ovat palkattomia.
Nyt tilanne on päinvastainen. Työntekijä voi jäädä sairauden takia pois töistä omalla ilmoituksellaan 1-3 päiväksi ja saada siitä huolimatta täyden palkan.
Aloite uudesta järjestelmästä tuli työnantajilta. Järjestelmää oli ensin kokeiltu muutamalla UPM:n tehtaalla.
Miksi käänsitte kelkkanne?
– Sairausajan karenssi oli poliittisesti erittäin vaikea kysymys ammattiyhdistysliikkeelle. Halusimme etsiä muita keinoja, joilla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin, Metsäteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Jari Forss sanoo.
Hän huomauttaa, että kyse on kokonaisuudesta.
– Jos tämän ottaa yksittäisenä asiana esille, sen merkitys ylikorostuu. Tämä on osa isompaa pakettia, jossa muun muassa purettiin vanha vakanssijärjestelmä, jossa työntekijöiden toimenkuvat olivat hyvin suppeita.
Paperiliitossa uutta sairauslomakäytäntöä pidettiin aluksi epäilyttävänä.
– Pelkäsimme, että tässä tapahtuu paljon väärinkäytöksiä, joita sitten liittojen välillä saadaan ratkoa. Ensimmäistäkään väärinkäyttötapausta ei liiton käsiteltäväksi ole tullut, Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius kertoo.
Sairauspoissaolojen uutta ilmoittamiskäytäntöä kokeiltiin vuonna 2008 hyväksytyssä paperiteollisuuden kaksivuotisessa työehtosopimuksessa. Huhtikuussa hyväksytyssä uudessa työehtosopimuksessa se muuttui pysyväksi määräykseksi.
Kuva: Aleksi VienonenKuva: Aleksi Vienonen
uutiskirje 
